Vaimoni nukkui vieressäni… ja yhtäkkiä sain Facebookissa ilmoituksen, jossa eräs nainen pyysi minua lisäämään hänet kaveriksi.
Lisäsin hänet, otin pyynnön vastaan ja lähetin hänelle viestin: “Tunnemmeko toisemme?”
Hän vastasi: “Kuulin, että olet mennyt naimisiin, mutta rakastan sinua silti.”
Hän oli vanha ystävä menneisyydestä. Hän näytti todella kauniilta profiilikuvassaan.
Suljin keskusteluikkunan ja katsoin vieressäni nukkuvaa vaimoani, joka nukkui syvää unta rankan työpäivän jälkeen.
Katsoessani häntä mietin, miten turvassa hän uskalsi nukkua vierelläni uudessa kodissamme. Hän oli kaukana vanhempiensa kodista, jossa oli viettänyt koko elämänsä, aina perheensä ympäröimänä. Kun hän oli ollut surullinen tai huolissaan, hänen äitinsä oli ollut aina lähellä, jotta hän saattoi itkeä äitinsä sylissä. Siskonsa tai veljensä olivat kertoneet vitsejä ja saaneet hänet nauramaan. Hänen isänsä tuli kotiin ja toi hänelle kaikkea mistä hän piti. Ja nyt hän luotti minuun yhtä suuresti.
Kaikki nämä ajatukset pyörivät päässäni, joten otin kännykän käteeni ja painoin ESTÄ.
Käännyin hänen puoleensa ja nukahdin hänen viereensä.
Olen mies, en enää poika. Olen luvannut uskollisuuteni ja tulen aina siihen luottamukseen vastaamaan. Taistelemalla pysyn miehenä, joka ei petä vaimoaan eikä hajota omaa perhettään.
