Ville oli hyväntuinen lapsi jo nuoresta iästä lähtien, ja sekä kotiväki että opettajat Helsingin koulussa arvostivat häntä kurinalaisuutensa ja vastuuntuntonsa vuoksi. Avioliiton solmittuaan Ville ei jakanut kotitöitä sukupuolen mukaan, vaan hän hoiti tunnollisesti sekä töitä että ruokaa laittaen, kartuttaen vuosien varrella mainion keittiötaitonsa.
Kaikesta ystävällisyydestään ja uskollisuudestaan huolimatta Ville huomasi, että Aino ei ollut tyytyväinen hänen lempeään ja huolehtivaan suhtautumiseensa, ja alkoi laiminlyödä kotitöitään.
Kun heidän poikansa syntyi, Ville otti isän roolin lämpimästi vastaan. Hän heräsi öisin rauhoittamaan poikaa ja huolehti heidän arjestaan. Nuo hetket olivat Villen aarteita, ja hän luki mielellään iltasatuja pojalleen. Vaikka Ville oli omistautunut perheelleen, hän ei koskaan valittanut kohtaloaan eikä onnettomuuttaan, sillä rakkaus Ainoa kohtaan pysyi vahvana.
Yhtäkkiä kaikki muuttui Ainon serkun häissä Turussa. Ruokailun aikana Aino päätti tanssia komean vieraan kanssa, jättäen Villen pöydän ääreen surullisena. Myöhemmin Ville kuuli, kuinka Aino keskusteli vieraan kanssa, paljastaen tyytymättömyytensä Villeen ja myöntäen pitävänsä vieraasta. Ville loukkaantui syvästi ja teki päätöksen.
Kun Aino palasi kotiin Villen kanssa, hän valitti siitä että Ville makasi sängyssä eikä noussut ylös. Ville vastasi rauhallisesti, että lähtisi pian pois. Raivostunut Aino vaati Villeä jäämään, mutta Ville pysyi päättäväisenä ja osoitti uuden itsevarmuutensa.
Asunto, jossa Ville asui, kuului Ainon suvulle, ja Aino vaati kovasti, että Ville lähtisi. Ilman vastarintaa Ville pakkasi tavaransa ja jätti myrkyllisen ympäristön taakseen.
Seuraavina päivinä Ville oli hiljaa ja jätti Ainolle vastuun kotitöistä. Poika alkoi käyttäytyä huonommin ja haki turvaa isänsä luota. Aino, turhautunut, toi pojan Villelle ja purki kiukkuaan häneen.
Ville löysi lohtua ja onnea vanhempiensa kodista Espoossa, ja iloitsi lapsensa seurasta. Hän ei harkinnut sovintoa Ainon kanssa.
Sillä välin Aino yritti löytää uuden puolison, mutta suhde päättyi nopeasti ja toi mukanaan pettymyksiä. Uusi mies ei välittänyt arjen askareista ja syventyi omiin asioihinsa, ja jopa käytti väkivaltaa, mikä teki Ainon toiveen erosta mahdottomaksi.
Kohtalon kautta Ville tapasi Elinan, vaatimattoman ja jalosydämisen naisen, jolla oli oma lapsi. Tämä antoi Villelle uuden toivon ja avasi mahdollisuuden onnellisempaan elämään.
Elämä opetti Villelle, että todellinen arvostus ja yhteys syntyvät rehellisyydestä, itsensä kunnioittamisesta ja uskalluksesta valita oma hyvinvointi ja että jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi rakkaudella ja kunnioituksella.
