Minulla on ollut huono näkö ihan lapsesta saakka, joten olen aina käyttänyt silmälaseja. Kun kasvoin isommaksi, vaihdoin piilolinsseihin, mutta välillä lähdin ulos ilman mitään näistä lenkille koiran kanssa tai kauppaan suoraan ilman laseja. Niin kävi sinä kohtalokkaana iltana. Ryntäsin kauppaan, sujahdin ovesta ulos, kipitin portaat viidennestä kerroksesta alas (hissistähän vain haaveilemme meidän talossa), ja silloin tajusin jättäneeni silmälasit kotiin. En jaksanut kääntyä enää takaisin, joten menin ilman.
Kyyhötin siellä kalasäilykehyllyllä ja piinasin kassaa kysymyksillä: mitä kalaa missäkin purkissa oikein oli ja missä liemessä ne uivat, mutta kun kassahenkilö alkoi palvella jotakuta toista, käännyin tytön puoleen, joka seisoi lähellä. Vilkaisin häneen ja jokin tuntui tutulta se hupaisa, sotkuinen nuttura joka muistutti poronsarvia, iso punainen huivi, pitkä musta takki…
Osaisitteko sanoa, missä on se makrilli tomaattikastikkeessa?
Me oltiin samaan aikaan koulussa, mutta eri luokilla. Muistin hänet hyvin aina niin omalaatuinen tyyli ja opettajat toruivat jatkuvasti lakatuista kynsistä.
“Tämä makrilli sopii juuri sinulle”, hän vastasi vähän virallisesti. “Saako olla muuta?”
Anteeksi, unohdin lasini kotiin enkä näe mitään…
Kiertelimme yhdessä pitkin markettia, juttelin opettajistamme, ja hän nyökytteli ja nauroi muutamalle tarinalle. Ostosten jälkeen ehdotin, että mentäisiin hetkeksi ulos haukkaamaan jäistä syysilmaa, tai vaikka teelle tai kahville jatkamaan juttua. Tyttö kertoi työskentelevänsä eläinlääkäriklinikalla, ja se hieman yllätti olipa erikoinen ala. Vaihdoimme numerot, ja puhuimme, josko nähtäisi joskus uudestaan.
Palattuani kotiin ja laitettuani lasit päähän, huomasin viestin, jonka tyttö oli lähettänyt viisi minuuttia tapaamisen jälkeen:
“Anteeksi, että valehtelin. En ollut sun rinnakkaisluokalla. Olin A-luokassa toisessa koulussa. Mutta jos ei haittaa, mennäänkö joskus kahville? Minä tarjoan.”
En tietenkään kieltäytynyt. Tapasin tytön uudestaan, ja en voinut olla tuijottamatta niin kaunis hän oli! Paljon nätimpi kuin se kenen luulin hänen olevan.
Aloimme tapailla, ja nyt pyöritään kahdestaan maailmalla. Tyttö vitsailee, kysellen onko mulla tosiaan niin huono näkö vai yritinkö vaan flirttailla mutta tiedän, että hän heittää huumoria. Kohtalo laittoi kortit pöytään ja tällä kertaa kävi hyvä flaksi.
