Noin vuosi sitten minä ja vaimoni päätimme, että meidän on parempi asua eri huoneissa, jotta emme turhautuisi tai hermostuisi toisiimme. Jokaisella on kuitenkin omat juttunsa, joita haluaa tehdä.
Esimerkiksi vaimoni, Aino, pitää siitä että hän voi kuunnella musiikkia kovalla äänellä, eikä suostu käyttämään kuulokkeita. Minä taas nautin siitä, että voin lukea kirjaa aivan hiljaisuudessa. Katselen toisinaan myös saippuasarjoja. Joskus joudun tekemään töitä kotona ja puhun silloin puhelimessa asiakkaiden kanssa, ja kenties häiritsen häntä. Siksi päätimme, että on paras asua omissa huoneissa. Meillä on vain kaksi huonetta asunnossa, molempiin on hankittu kalusteet. Nyt haluankin kertoa kokemuksiani siitä, miltä tuntuu asua omassa tilassa.
Parasta tässä on se, ettei toisen huoneeseen mennä ilman että koputetaan ensin. Se tekee elämästä jotenkin mukavaa istun omassa huoneessani, teen mitä huvittaa, ja kukaan ei astu sisään kyselemään mitään. Ehkä mietit, miksi pitäisi aina koputtaa oveen?
Ei siinä sen kummempaa ole. Lapsena minulla oli oma huone, mutta ovi oli aina auki ja vanhempani kävivät jatkuvasti kurkkaamassa, mitä teen. Ei sillä ollut väliä mitä olin tekemässä luin, nukuin, katsoin televisiota, leikin. Jouduin aina keksimään selityksiä. Ei minua erityisesti häiritty, se vain kuului tapaan olla. Mutta se tuntui vaivaannuttavalta.
Nyt voin sanoa Ainolle suljetun oven takaa, että olen varattu. Jos en halua puhua, en päästä häntä sisään. Hän ei tule yllättäen keskeyttämään touhujani. Hän tekee omia juttujaan. Se tuntuu todella hyvältä!
Oma tila on lopulta parasta mitä voi olla! Menen omaan huoneeseeni ja teen juuri sitä, mitä haluan. Ei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa voin järjestellä tavarani miten tykkään tai antaa sotkun vallata, jos siltä tuntuu.
Lisäksi… Rajat ovat selkeät. Tuntuu tärkeältä, että on omat alueet ja tavarat. Kunnioitan Ainon omaa aluetta ja odotan lupaa mennä hänen luokseen. Kun saan siihen luvan, se tuntuu mukavalta. Arvostan sitä, että ovet eivät ole aina auki se luo pientä jännitystä ja odotusta.
On aivan kuin olisit juttelemassa tytölle, jonka kanssa mitään ei ole vielä varmaa et tiedä etukäteen, suostuuko hän yhteiseen hetkeen vai ei.
Monet miehet sanovat, että kun elää yhdessä pitkään, arki hiipii vähitellen kaiken ylle ja uudenlaisten hetkien ilo katoaa puoliso on aina saatavilla, eikä jännitystä juuri jää. Siksi oma huone tuo paljon hyviä puolia parisuhteeseen.
Johtopäätökseni on tämä.
Jos ajatellaan rikkaita, joilla on iso huvila ja kymmenen huonetta sekä monta kylpyhuonetta, he ovat tottuneet tällaiseen elämään eivät he tee tästä numeroa. Mutta tavalliselle ihmiselle tämä on oikea lottovoitto.
Tiedän, että moni suomalainen asuu pienissä asunnoissa, joissa on vain yksi tai kaksi huonetta, ja elää koko ajan samassa huoneessa yhdessä, usein siksi, että lapset asuvat toisessa huoneessa. Joskus kolmas huone on olohuoneena. Miksi ihmeessä? Myös puoliso tarvitsee omaa rauhaa ja omaa tilaa, vaikka koti olisi aivan tavallinen kerrostalokaksio Helsingissä tai Tampereella.
