Mieheni oli saanut rinnalleen toisen naisen. Se ei oikeastaan koskaan vaivannut minua; heidän välinen suhteensa ei herättänyt mustasukkaisuutta tai vihaa. Oikeastaan tapasinkin tuon naisen kerran, istuimme alas ja juttelimme pitkään. En osannut olla vihainen, sillä minusta tuntui turhalta riidellä miehen takia.
Keskustelimme rauhassa, ja kävi ilmi, että olin kohdannut oikein mukavan ihmisen. Tuntui kuin olisimme olleet ystäviä jo vuosia, sillä juttelimme vilpittömästi ja vaihdoimme jopa pieniä lahjoja toisillemme.
Jonkin ajan kuluttua mieheni ja tämä nainen päättivät pitää leikkimieliset häät. Ei tietenkään oikeat, vaan sellaiset kotitekoiset juhlat. Eikä minua haitannut ollenkaan, joten ryhdyimme yhdessä järjestelyihin. Minä autoin häntä valitsemaan kauniin morsiuspuvun, ja hän puolestaan ehdotti minulle hienoa iltapukua. Pidimme seremonian omassa kodissamme, ja minä toimin todistajana. Kaikki tuntui jopa yllättävän aidolta ainoastaan maistraalin virallinen leima puuttui.
Hääpäivänä heräsimme aikaisin aamulla, viimeistelimme koristelut ja asetelmat yhdessä, ja sitten aloitimme valmistautumisen. Autoin ystävääni pukeutumaan morsiuspukuun. Matkalla saliin lupasimme toisillemme pysyvämme aina ystävinä, tapahtui mitä tapahtui. Sitten nainen ja mieheni lausuvat toisilleen lupaukset, vaihtoivat sormukset ja suutelivat onnellisesti.
Ensimmäinen yhteinen hääyökin vietettiin ihan meidän kodissamme. Kun mieheni illalla oli nukahtanut, ystäväni hiipi kanssani keittiöön puhuimme kahvikupposen äärellä pitkälle yöhön. Keskustelu oli lämmin ja mukava, ja huomasimme, kuinka paljon yhteistä meillä oli elämässämme.
En koskaan tuntenut oloani nöyryytetyksi tässä tilanteessa. Itse asiassa minulla oli jopa onnellinen olo. Vietimme aikaa keskenämme, kävimme joskus ostoksilla, puistossa ja uimahallissa. Tuntui että ystävyytemme oli muodostunut vahvemmaksi kuin mikään suhde kehenkään mieheen koskaan olisi voinut olla.
Jälkeenpäin ajateltuna uskon, että tällainen ystävyys voi olla yhtä tärkeää kuin rakkaus. Mitä mieltä sinä olet tällaisesta kumppanuudesta ja toveruudesta?
