Tänään mietin taas, miten outoon tilanteeseen olen ajautunut. Minä ja siskoni jaamme saman anopin.
Kaikki pitivät miehestäni, ja hän oli puhelias suustaan. Hän kosi minua, mutta oli koko ajan kiinnostunut myös siskostani. Kun Antti sai tietää, että mummoni oli testamentannut minulle asunnon, ei siskolleni, hän kosi heti, silmääkään räpäyttämättä.
Silloin siskoni oli jo raskaana ja oli suunnitellut menevänsä hänen kanssaan naimisiin halusi varmistaa miehen jäävän. Hän joutui valehtelemaan entiselle poikaystävälleen, että lapsi olisi tämän, jotta saisi jonkun rinnalleen.
Minä ja mieheni asuimme pienessä talossa mieheni vanhempien pihapiirissä. Kun naapuri tarjosi tonttiaan myytäväksi, mies houkutteli minut myymään asuntoni ja ostamaan tontin. Suostuin, mutta rakentamista varten piti ottaa vielä velkaa.
Anoppi kohteli minua huonosti koko ajan. Hän takertui mitättömiin asioihin, hemmotteli tytärtään ja määräili minua. Kun talomme vihdoin valmistui, anoppi purki aidan ja päästi koiransa pihallemme, vaikka tiesi, että pelkäsin niitä. Hän näytti olevansa pomo. Vaikka pyysin miestäni puhumaan hänelle, hän vain sanoi minun liioittelevan.
En kestänyt enää. Vein asian käräjille saadakseni oman osuuteni talosta ja ostaakseni itselleni asunnon. Silloin paljastui, että talon ainoa omistaja olikin anoppi, eikä kyse ollut yhteisomistuksesta. En ymmärrä, miten he tämän juonen rakensivat. Jäin ilman kotia.
Sillä välin mieheni sai tietää, että siskoni oli saanut asunnon isältämme. Silloin hän päätti toimia ja ilmoitti siskoni miehelle, että tämä onkin lapsen isä, yrittäen rikkoa heidän liittonsa. Erottiin miehestäni ja hän teki siskolleni saman minkä minulle.
Olen ollut täysin erossa siskostani, joten vahingossa vasta huomasin, että he olivat nyt yhdessä. Kun siskoni tajusi, että Antti oli huijannut myös häntä, hän ehdotti, että liittoudumme.
Kyselimme naapureilta ja saimme selville, että anoppi ja hänen poikansa olivat saaneet jo viisi tonttia hyväuskoisten naisten avulla. Ensin Antti toi vaimon kotiinsa, sitten erosi hänestä, ja nainen jäi ilman mitään.
Otimme yhteyttä muihin uhreihin ja kirjoitimme yhdessä ryhmäkanteen. Ketään ei kuitenkaan voitu haastaa oikeuteen mies oli karannut Ruotsiin. Anoppi jäi tänne ja nyt vaatii meiltä lapsia, koska ne ovat hänen ainoat lapsenlapsensa.
Hän yritti viedä meiltä oikeudet lapsiin, vedoten siihen, ettei meillä ole omaa asuntoa. Lopulta jokaiselle meistä kuitenkin löytyi koti, ja koko tämä tilanne johtui hänen hämäristä toimistaan. Oikeudenkäynnin jälkeen meidät velvoitettiin antamaan lasten vierailla hänen luonaan ja emme saa estää tätä suhdetta.
Pahinta on, että anoppi lietsoo omia tyttäriään meitä vastaan. Lopulta kaikki uskovat, että mummo on hyvä ja me olemme pahoja. Hän pilasi häikäilemättä ilomme, vaati selityksiä, opetti tyttöjään valehtelemaan tupakoinnista ja juomisesta. Nyt he jo uhkailevat: jos emme osta heille tablettia, he ilmoittavat lastensuojeluun.
Vien teiltä lapsenlapset. Kyllä te vielä näette! anoppi huutaa.
Mitä me siis teemme? Miten voimme pysäyttää hänet? Hän on aiheuttanut niin paljon pahaa, eikä aio lopettaa…
