Olimme 22-vuotiaita, kun erosimme. Eräänä päivänä hän kertoi, ettei tunne enää samoin ja tarvitsee “jotain muuta”. Vain muutamaa päivää myöhemmin yhteinen ystävämme soitti minulle ja kysyi: ”Onko totta, että hän tapailee vanhempaa naista?” Kysyin, mitä hän tarkoitti, ja hän lähetti minulle kuvan, jossa exäni istui baarissa syleillen huomattavasti vanhempaa naista – eikä kyse ollut huhusta, se oli totta. Kun ihmiset kysyivät minulta, vastasin rehellisesti, että hän jätti minut ollakseen paljon vanhemman naisen kanssa. Siitä kaikki lähti liikkeelle. Viikkoa myöhemmin toinen ystäväni lähetti minulle viestin WhatsAppissa: ”Hei, onko kaikki hyvin?” Kysyin miksi, ja hän vastasi: ”No… hän puhuu sinusta outoja juttuja.” Pyysin tarkentamaan, ja hän kertoi, että exäni oli levittänyt huhuja siitä, etten käynyt suihkussa, kainaloni haisivat, minulla oli paha hengitys ja hän oli muka nähnyt minussa täitä. Jähmetyin – tuijotin näyttöä ymmälläni. Sitten sain kuulla yhä uusia kommentteja: toinen ystävä ilmoitti, että exä levitti samoja juttuja nauraen porukassa ja sanoi: ”Ette tiedä, mitä jouduin kestämään”, ja kun häneltä kysyttiin, miksei ollut jättänyt minua aiemmin, hän vastasi: ”Valitettavasti.” Aloin huomata katseet ympärilläni – ihmiset, jotka ennen tervehtivät normaalisti, katsoivat minua oudosti. Eräs työtoveri, joka oli aina hieman kadehtinut, tarjosi minulle deodoranttia ”ihan varmuuden vuoksi”. En voinut uskoa, miten nopeasti yksi valhe leviää: yksi kerta riittää ja sitten se toistuu yhä uudelleen. Päätin lähettää hänelle viestin: ”Miksi puhut tuollaisia asioita minusta?” Hän vastasi tuntien kuluttua: ”Sinä aloit valehdella minusta.” Sanoin, että olin kertonut vain totuuden – että hän on yhdessä vanhemman naisen kanssa. Hän totesi siihen: ”Se ei kuulu kenellekään.” Hän ei koskaan kiistänyt sanomisiaan, ei pyytänyt kommentteja lopettamaan, ei korjannut ketään. Hän vain antoi kaiken pyöriä. Samaan aikaan hän näyttäytyi julkisesti tämän naisen kanssa, vaikka vaati ettei kukaan puhuisi ikäerosta. Minä olin sivuosan uhri. Suhde päättyi, mutta huhumylly jatkui kuukausia. Jouduin vaihtamaan ympäristöä, lopettamaan käymisen tietyissä paikoissa ja katkaisemaan yhteyksiä ihmisiin, jotka jatkoivat hänen levittämiään puheita. Hän jatkoi elämäänsä. Me naiset joudumme yleensä kantamaan raskaimman taakan, kun miehet ovat epävarmoja.

Me oltiin 22, kun erottiin. Eräänä päivänä Jaakko kertoi, että tunteet eivät enää oikein riitä, ja hän tarvitsee muka “jotain muuta”. Muutaman päivän päästä sain tietää asian oikean laidan meidän yhteinen ystävä, Sanni, soitti ja kysyi hiukan vaivaantuneena:
Onko totta, että Jaakko pyörii jonkun vanhemman naisen kanssa?
Kysyin, mistä hän puhuu, ja hän lähetti suoraan kuvan. Siinä Jaakko istui Oulun baarissa syleilyssä n. 15 vuotta vanhemman naisen kanssa. Ei ollut enää juorua oli karu totuus. Kun ihmiset kyselivät, mitä oli tapahtunut, en jaksanut keksiä tarinoita. Kerroin suoraan: jätti minut ollakseen selvästi vanhemman naisen kanssa. Siitä se koko soppa lähti.

Viikko myöhemmin vanha ystäväni Hilkka laittoi viestiä WhatsAppissa:
Moi, oletko ok?
Kysyin, miksi hän kysyy. Hilkka vastasi:
No Jaakko puhuu aika outoja juttuja susta.
Pyysin lisää selitystä. Hilkka sanoi, että Jaakko kertoi kavereille, etten muka käy suihkussa, kainalot haisee, hengitys pahanhajuista ja kerran oli muka täitä. Olin kuin nakkisormet ennen savusaunaa täysin tyrmistynyt. Tuijotin näyttöä, aivot jäässä.

Sitten alkoivat palautua lisää kommentteja. Vanha kaveri soitti ja sanoi, että Jaakko oli jossain illanistujaisissa naureskellut ja selittänyt porukalle:
Te ette tiedä, mitä jouduin kestämään.
Kun joku keksi kysyä, miksei jättänyt aikaisemmin, Jaakko vain totesi:
No, valitettavasti.
Yhtäkkiä huomasin ihmisten katseet. Jotkut, jotka ennen tervehtivät kujeilevasti, mulkoilivat kuin olisin unohtanut laittaa saunahatun. Yksi työkaveri aina vähän kateellinen tarjosi deodoranttia, “ihan varmuuden vuoksi”. Ei voi käsittää, miten äkkiä satu leviää. Jaakko sanoi sen kerran, toisti, kehitteli kohta koko Turku tunsi tarinan.

Päätin lähettää viestin.
Miksi sä puhut tollaisia musta?
Jaakko vastasi monen tunnin päästä:
Sähän aloit valehdella musta ensin.
Sanoin, etten ole sanonut muuta kuin rehellisesti että hän on vanhemman naisen kanssa. Jaakko vain napautti:
Ei kuulu muille.
Hän ei koskaan kiistänyt mitään, mitä oli sanonut. Ei koskaan pyytänyt kavereita lopettamaan. Ei oikaissut ketään. Antoi vain tarinan levitä kuin norovirus jouluna.

Sillä välin hän twistaili kaupungilla uuden daaminsä kanssa ja vaati, ettei kukaan kommentoi ikäeroa. Minä olin vain kolikon huonompi puoli.
Lopulta suhde oli ohi, mutta häly jatkui kuukausia. Oli pakko vaihtaa piirejä, välttää vanhoja suosikkipaikkoja, katkaista välejä tyyppeihin, jotka jaksoivat toistella hänen juttujaan. Jaakko se pörräsi eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Me naiset saadaan aina kantaa isompi taakka, kun miehillä on ego yhtä vahva kuin talvipakkasella jäätynyt Kallavesi.

Rate article
vsematerialy
Olimme 22-vuotiaita, kun erosimme. Eräänä päivänä hän kertoi, ettei tunne enää samoin ja tarvitsee “jotain muuta”. Vain muutamaa päivää myöhemmin yhteinen ystävämme soitti minulle ja kysyi: ”Onko totta, että hän tapailee vanhempaa naista?” Kysyin, mitä hän tarkoitti, ja hän lähetti minulle kuvan, jossa exäni istui baarissa syleillen huomattavasti vanhempaa naista – eikä kyse ollut huhusta, se oli totta. Kun ihmiset kysyivät minulta, vastasin rehellisesti, että hän jätti minut ollakseen paljon vanhemman naisen kanssa. Siitä kaikki lähti liikkeelle. Viikkoa myöhemmin toinen ystäväni lähetti minulle viestin WhatsAppissa: ”Hei, onko kaikki hyvin?” Kysyin miksi, ja hän vastasi: ”No… hän puhuu sinusta outoja juttuja.” Pyysin tarkentamaan, ja hän kertoi, että exäni oli levittänyt huhuja siitä, etten käynyt suihkussa, kainaloni haisivat, minulla oli paha hengitys ja hän oli muka nähnyt minussa täitä. Jähmetyin – tuijotin näyttöä ymmälläni. Sitten sain kuulla yhä uusia kommentteja: toinen ystävä ilmoitti, että exä levitti samoja juttuja nauraen porukassa ja sanoi: ”Ette tiedä, mitä jouduin kestämään”, ja kun häneltä kysyttiin, miksei ollut jättänyt minua aiemmin, hän vastasi: ”Valitettavasti.” Aloin huomata katseet ympärilläni – ihmiset, jotka ennen tervehtivät normaalisti, katsoivat minua oudosti. Eräs työtoveri, joka oli aina hieman kadehtinut, tarjosi minulle deodoranttia ”ihan varmuuden vuoksi”. En voinut uskoa, miten nopeasti yksi valhe leviää: yksi kerta riittää ja sitten se toistuu yhä uudelleen. Päätin lähettää hänelle viestin: ”Miksi puhut tuollaisia asioita minusta?” Hän vastasi tuntien kuluttua: ”Sinä aloit valehdella minusta.” Sanoin, että olin kertonut vain totuuden – että hän on yhdessä vanhemman naisen kanssa. Hän totesi siihen: ”Se ei kuulu kenellekään.” Hän ei koskaan kiistänyt sanomisiaan, ei pyytänyt kommentteja lopettamaan, ei korjannut ketään. Hän vain antoi kaiken pyöriä. Samaan aikaan hän näyttäytyi julkisesti tämän naisen kanssa, vaikka vaati ettei kukaan puhuisi ikäerosta. Minä olin sivuosan uhri. Suhde päättyi, mutta huhumylly jatkui kuukausia. Jouduin vaihtamaan ympäristöä, lopettamaan käymisen tietyissä paikoissa ja katkaisemaan yhteyksiä ihmisiin, jotka jatkoivat hänen levittämiään puheita. Hän jatkoi elämäänsä. Me naiset joudumme yleensä kantamaan raskaimman taakan, kun miehet ovat epävarmoja.