Aino, paras ystäväni, ja minä olemme olleet erottamattomat aivan pienestä pitäen. Kävimme yhdessä päiväkodin ja koulun, ja päädyimme lopulta samaan yliopistoonkin. Siellä tutustuin hurmaavaan ja komeaan nuoreen mieheen. Olin kovasti ihastunut häneen, mutta kohtalo päätti toisin. Hän huomasi sattumalta Ainon, joka oli paitsi kaunis, myös todella viehättävä, ja rakastui häneen.
Kun ystäväni Aino tuli kysymään, voisiko hän flirttailla tämän miehen kanssa, koska hänkin tunsi jotain häntä kohtaan, epäröin hetken. Sanoin, ettei se sinänsä haitannut minua, mutta kerroin myös rakastavani häntä. Käytännössä annoin ystävälleni mahdollisuuden saada elämäni rakkauden. Elämä kuitenkin jatkui eteenpäin, ja sekä Aino että minä perustimme omat perheet ja saimme lapsia. Vähitellen tunteeni tuota nuorta miestä kohtaan hiipuivat ja keskityin omaan perheeseeni.
Eräänä päivänä Aino pyysi minua peittämään hänen jälkiään, koska hänellä oli salainen tapaaminen. Mietin, miksi hänen miehensä ei saanut tietää asiasta. Lopulta Aino paljasti rakastuneensa uuteen mieheen niin, ettei voisi elää ilman häntä. Hänellä ei silti ollut aikomusta erota, sillä hänen miehensä oli luotettava elättäjä, rakasti lapsia syvästi ja oli hyväsydäminen puoliso.
Olin ymmälläni Ainon toimista. Hänen miehensä oli rakastava isä, menestynyt työssään sekä todella hieno ihminen. En voinut käsittää, miksi hän pettäisi miestä, joka kohdeli häntä hyvin. Jos miehen käytös olisi ollut välinpitämätöntä tai hän ei olisi arvostanut Ainoa, olisin ehkä ymmärtänyt syyt paremmin. Mutta kun mies osoitti suurta rakkautta ja tukea, en voinut ymmärtää miksi Aino etsi jännitystä ja epävarmuutta sen sijaan, että olisi vaalinut sitä rakkautta, mikä hänellä jo oli.
