No niin, kuuntelepa tämä. Meillä on täällä Marjatta, 67-vuotias nainen, jolla on ollut tapana käydä joka päivä kävelyllä puistossa, vähän niin kuin moni meistä suomalaisista tekee. Tällä kertaa kuitenkin kävely tuntui erityisen raskaalta, kun muistot menneistä vuosista tulivat mieleen ja veivät mielen surulliseksi. Muistatko, kun kaikki tuntui olevan kohdallaan ja perhekin oli onnellinen? Mutta sitten tuli se yksi päivä, joka muutti kaiken. Marjatan poika, joka oli juuri saanut jalansijaa työelämässä ja menossa kohti hienoa uraa, sai traagisesti surmansa hukkumisonnettomuudessa. Kukaan ei vieläkään oikein tiedä, mitä siellä oikeastaan tapahtui se jäi vähän mysteeriksi.
Surun keskellä Marjatan miehen kunto lähti laskuun. Hän masentui, ei viihtynyt kotona ja lopulta hänellekin kävi huonosti tuli vieläpä traaginen onnettomuus. Marjatta jäi sitten 50-vuotiaana leskeksi, ilman ketään läheistä. Pieni eläke riitti elämiseen, mutta yksinäisyys painoi päälle. Onneksi Marjatan naapurissa asuva Topias, pieni poika, piipahti häntä katsomassa ja toi piristystä arkeen.
Yhtenä päivänä, kun Marjatta oli palaamassa kotiin, hän huomasi ambulanssin parkissa oman pihansa edessä. Siinä hälinän keskellä hän näki Topiaksen poika istui itkien ja piteli kiinni paareilla makaavan äitinsä kädestä, toivoen että tämä vielä heräisi. Poliisi oli jo soittanut jonkun hakemaan pojan, mutta Marjatta ei epäröinyt: hän astui esiin ja sanoi voivansa ottaa Topiaksen luokseen. Poliisi otti hänen nimensä muistiin ja sanoi, että lastensuojelu tulee varmasti asiaan puuttumaan pian. Marjatta tiesi, ettei päätös ollut hänen, mutta hän tiesi sydämessään, että haluaisi pitää pojan luonaan.
Lastensuojelusta saatiin viranomaiset paikalle vasta kuukauden päästä, ja siinä ajassa Marjatta ja Topias olivat ehtineet kiintyä toisiinsa. Marjatta hoivasi Topiasta kuin omaa lastaan, kokkasi tälle suomalaisia kotiruokia ja lauloi iltaisin rauhoittavia kehtolauluja ennen nukkumaanmenoa. Hän ilmaisi toiveensa saada pitää Topiaksen luonaan, mutta viranomaiset sanoivat, että se olisi hankalaa hänen ikänsä vuoksi laki on sitten sellainen. Kylmät sanat eivät silti järkyttäneet Marjattaa. Hän tiesi, ettei voisi olla rauhassa koko loppuelämäänsä ilman Topiasta rinnallaan.
