Olen niin kyllästynyt kuulemaan hänen tarinoitaan sukulaisistaan! Hän on meidän naapurimme, voitko edes joskus kuunnella häntä? kysyi mieheni. Hän kertoo aina samaa. Elina on kärsivällinen ja rauhallinen nainen, mutta tämä naapuri, Sirpa, sai hänen hermonsa kireälle. Hänen miehensä ei voinut ymmärtää, miksi. Oli aika, jolloin he olivat perheystäviä. Sirpa on viisitoista vuotta vanhempi kuin Elina. Kun Sirpan vanhemmat lähtivät ajasta ikuisuuteen, Sirpa ja hänen kaksi siskoaan jäivät jakamaan kodin.
Kaiken piti mennä hyvin, sillä he olivat sopineet myyvänsä talon ja jakavansa rahat kolmeen osaan. Mutta pitihän se arvata riitaa tuli. Elina ei tiennyt kaikkia yksityiskohtia, mutta hänen mummonsa oli joskus kertonut, että Sirpa oli pyytänyt saada jäädä asumaan taloon. Sirpa oli silloin luvannut maksaa siskoilleen osuutensa heti, kun saisi tilanteensa kuntoon. Siskot olivat suostuneet, ja luopuneet virallisesti perintöosuudestaan. Mitä sen jälkeen tapahtui, Elina ei tiedä mutta hän epäili, ettei Sirpa ollut vieläkään maksanut takaisin.
Sirpa kävi Elinan luona usein ja valitti sukulaisistaan: Ovat unohtaneet minut kokonaan. Kukaan ei soita tai kirjoita, ei halua puhua mistään muusta kuin rahasta. Niinpä tietysti, jos on luvannut maksaa takaisin! Mutta ei, kaikki muut ovat pahoja ja ilkeitä vain Sirpa on kunnon ihminen. Ajattelin soittaa heille, Sirpa jatkoi, ei rahat riitä talon ylläpitoon, kai heidänkin pitäisi osallistua, eihän se ole vain minun taloni?
Miten niin? He luopuivat virallisesti talosta, Elina ihmetteli. Ja mitä sitten? Sehän on myös heidän kotinsa! He kasvoivat täällä, se oli heidän isänsä koti. Ei heitä kiinnosta? Kai he loukkaantuivat, kun piti maksaa rahat takaisin ja sinä lupasit hoitaa asian.
Ensinnäkin, he itse tekivät sen sopimuksen, kukaan ei heitä pakottanut. Toiseksi, minä sanoin maksavani kun siihen pystyn enkä vielä pysty. Surullista olisi myydä tällainen koti vain sen takia, että maksan heidän osuutensa. Missä minä sitten asuisin? Tietysti kukaan ei ajattele minua, vain rahaa.
Elina katsoi miestään. Tämä seisoi siinä se ilme kasvoillaan katse kertoi kaiken: nyt hän ymmärsi, miksi Elina ei hymyillyt tai ilahtunut Sirpan käynneistä.
Joskus naapurien tarinat pitävät peilinä omille päätöksille ja muistuttavat, miten tärkeää on pitää kiinni sovituista asioista. Elämänlaatu ei mittaa euroissa vaan siinä, kuinka rehellisesti ja avarakatseisesti kohtelemme toinen toistamme niin perheen kuin naapurienkin kanssa.
