Eevi, jää nyt kotiin. Pitääkö mun raahata sua joka paikkaan vain siksi, että ollaan naimisissa? mutisi Aleksi peilaillen itseään eteisessä. Eevi ei kuullut miestään, hän hääri keittiössä ja pakkasi laukkuja, kun oli lähdössä ystäviensä mökille. Eevi, kunnon emännän elkein, teki kaiken ajan kanssa valmiiksi mutta tänään kaikki vain tökki.
Eteisessä Eevi näki Aleksin valkoisessa kesäpaidassaan ja katsoi tätä kummissaan.
Aleksi, mikäs sulla tuo asu? En sitten aio hinkata sinimustia grillijälkiä tuosta paidasta, sen saat tietää! hän pudisti päätään ja jatkoi. Ota nyt nuo ruokalaukut, ne on valmiina. Mä vaihdan vielä mekon, sitten voidaan lähteä.
Aleksi tuijotti laiskasti Eeviä ja kahta täysinäistä kassia, joita tämä ojensi syliinsä.
Mikä ihmeen määrä ruokaa tämä on? Aleksi vuodatti vastaan, mutta otti kasseja vastentahtoisesti.
Aleksi, älä nyt. Menemmehän mökille. Ja vaikka Salli on mun ystävä, se on ihan onneton keittiössä. Mä otan kaiken mukaan. Tässä on uutta perunaa, salaatteja, pieni kinkkupiirakka… Arto saa syödä vaimonsa sapuskoja, mutta minä en aio soitella hätäkeskukseen sun takiasi, Eevi tokaisi pilke silmäkulmassa.
Aleksi vain kurtisti kulmiaan.
Eevi, tiedätkö, jäisit tänään kotiin. Tee jotain kevyttä lounaaksi, tai käy vaikka lenkillä tuossa puistossa. Olet vähän pyöristynyt, kun istut vain tietokoneella. Mä käyn nopean piipahduksen Laurin luona ja tulen kohta kotiin, Aleksi yritti toppuutella.
Anteeksi nyt vaan, aiotko mennä yksin? Eevi kysyi, Aleksi naksautti kieltään ärtyneenä.
No ajattelin, ettet viitsi tulla. Sä olet niin uppoutunut töihin, että ei olla ehditty edes jutella normaaliin tapaan. Ja tiedätkö mitä, Lauri ja Salli on eronneet! Laurille tuli tarve saada jotain uutta elämään. Sillä on nyt aivan eri nainen. En aio kauaa olla, mutta Lauri halusi että tulen jeesaamaan grillin kanssa. Kukaan muu ei kuulemma osaa niin kuin minä, Aleksi hymyili itsetyytyväisenä ja työnsi laukut sivuun.
Eeviä uutinen järkytti. Sallin kanssa hän oli ollut hyvissä väleissä, mutta viime aikoina kiirettä oli pitänyt Eevin omien asuntohuolien kanssa. Hän harkitsi jo vakavasti sijoitusasuntonsa myymistä, koska vuokralaiset olivat lähteneet sotkujen keskeltä kertomatta mitään. Kaiken keskellä aikaa ystäville jäi vähän ja Salliinkin oli tullut pidettyä taukoa. Eevi ei olisi voinut kuvitellakaan, että Laurin ja Sallin täydellinen liitto kaatuisi näin yllättäen.
Jaahas, no siinähän se. Siellä pyörittää nyt varmaan joku silikonitötterö uutta emäntää, siksikö et halua mua messiin? tokaisi Eevi.
Ihan tavallinen nainen. Ei mikään rusettityttö. Sä tiedät kaiken paremmin, mutta parempi jäädä kotiin, Eevi. Teillä on vielä aikaa juoruilla Sallin kanssa, Aleksi vakuutteli.
Jokin kuitenkin kutkutti Eevin sisällä oli pakko mennä. Ehkä kyse oli naispuolisesta solidaarisuudesta, ehkä vain uteliaisuudesta. Lopulta Eevi vaati päästä mukaan.
***
Matka Laurin mökille meni pitkälti kiukutteluun Aleksi murisi muista autoista ja kirosi ruuhkia, Eevi taas käytti ajan keskusteluun kiinteistövälittäjän kanssa asuntonsa myynnistä.
Joko on jotain tulosta? Hyvinhän sinä pärjäät ilman miestäkin näköjään, Aleksi piikitteli, vilkuillen puhelimeen.
Asunto? No, osa haluaisi vuokralle heti varausmaksun jälkeen, toiset toivovat uusittuja kalusteita ja remonttia. Mutta tiedäthän, että siellä ei paljon ole…
Rahasta ei pitäisi jäädä kiinni, Aleksi myönsi.
Aleksi, haluan mennä lomalle. Jos mitenkään mahdollista.
Valitse: remontti vai aurinkoranta, Eevi! Eikä mulla ole lomaakaan tiedossa, tiedäthän. Miten me mihinkään lähdetään?
Eevi kertoi, että naapurissa asuva vanha tuttava oli ehdottanut asunnon vuokraamista tyttärelleen ja tämän miehelle. Ajatus ärsytti Aleksia hän olisi halunnut tehdä asunnosta rahaa remontoimalla ja myymällä sen, eikä ottaa riskiä vuokralaisten kanssa. Vain sillä tavalla meidän asunto hyödytään kunnolla, jankutti Aleksi. Eevi muistutti, ettei asunto oikeastaan ollut heidän…
Mökille saapuessaan heitä olikin jo odotettu. Heti portilta juoksi iloinen Lauri.
Heippa vaan! Missäs sitä viivyttiin? Lauri nauroi.
Aleksi meni halaamaan ystäväänsä, Eevi puolestaan katseli Lauria kaverista oli tullut uusi mies: trendikäs t-paita, farkut rei’illä, ja maha pullotti. Salli-aikoina ei olisi moista nähty!
Ei kai Eevi aio jäädä portille tuijottamaan? Lauri huuteli hymyillen ja halasi Eeviä.
Joo, ruokakassit on autossa picnic-safkaa, Eevi virnisti.
Unohda nyt kokkailut. Anna meidän uuden kuningattaren hoitaa tilaukset. Täällä on naposteltavaa reilusti, Lauri huiskutti ja veti kaikki mukaan pihalle.
Pihalla, katoksessa, oli jo hulinaa. Uuden kumppanin nauru raikui. Eevi huomasi Laurin uuden tyttöystävän hemaiseva blondi ja tämän ystävä, molemmat juuri tulleet uima-altaaltaan. Ja juuri niin: Laurin rinnalla oli nyt huomattavasti nuorempi, laittautunut nainen pitkine, tuuheine hiuksineen. Eevi ei ollut mallityyppiä, muttei mikään ruma kuitenkaan, eikä hän tuntenut oloaan kummoiseksi tuossa seurassa.
Aleksi ja Eevi istuivat sivummalle. Aleksi jo liehitteli Annikiaa ja Pinjaa eikä vaimoaan vilkaissutkaan Eevin teki mieli huomauttaa, mutta puri hammasta.
Pöydällä oli vain pari pizzaa ja jotain einesruokaa kertakäyttöastioilla. Salli olisi järkyttynyt tästä ravinnosta, Eevi ajatteli, muttei sanonut mitään.
Tutustutaanpas! Tämä on Eevi, Aleksin vaimo freelancer, eli vapaa kuten meillä sanotaan, Lauri nauroi epämiellyttävästi, mikä kävi Eevin itsetunnon päälle. Tässä taas elämäni rakkaus, kuningattareni Annikia ja hänen ystävänsä Pinja, Lauri esitteli vuolaasti.
Aleksia hän ei vaivautunut esittelemään. Eevin korvan taakse jäi tämäkin.
Annikia on kosmetologi, Lauri kehui.
Eevi tuhahti mielessään: Salli sentään oli ihan oikeissa töissä myymälässä.
Mä voin tehdä sulle hyvällä alennuksella kasvohoitoja, jos kiinnostaa, Annikia virnisti.
Eeviä alkoi nolottaa seurassa, jossa kaikki olivat bikineissä ja hellemekkoisissa.
Aleksi alkoi laittaa grillille lihaa ja paiskoi paidan hihat ylös kuin nuoruuden villikko. Eevi jäi istumaan sivuun.
Eevi, juttele tyttöjen kanssa. Oletpa hiljainen, Lauri kannusti, Pinja muuten on parturi, hän voisi leikata Aleksille kunnollisen mallin, eikä tuollaista vanhanaikaista.
Rakastan tähän malliin, kyllä Aleksillekin sopisi, Annikia kuiskutteli.
Annikia, mennäänks vähän vielä uimaan? ehdotti Pinja, ja molemmat kääntyivät Eevin puoleen.
Ei kiitos, ei huvita. Lauri, olisit voinut edes kertoa että täällä on uudet talon naiset. Sallin aikaan kaikki toimi…
Älä nyt Salliasta puhu, Ei se ollut mikään moderni nainen! Nämä suhtautuvat suhun ihan kivasti, miksi olet heti tulta ja tappuraa? Lauri mutisi.
Kivasti? Tuo vihjasi, että olen ruma ja tarvitsen kasvohoitoa, vieläpä diilillä! Ja Pinja liehitteli mun miestä! Sitäpaitsi, Aleksi on niin nuuka, ettei ikinä maksa hiustenleikkuusta. Naapuri leikkaa ilmaiseksi, ja tykkää siitä!
Eevi harppoi pois, mutta näki kuinka Aleksi kuolasi altaalla poseeraavaa kaksikkoa. Hän päätti nyt riittää:
Aleksi, vie mut kotiin nyt heti!
Mikä sulle nyt tuli, hyvinhän tässä, tarkenee olla Aleksi yritti toppuutella.
Ei tarkene! Sallin aikaan täällä oli iloista ja avointa. Nyt homma on ihan farssi!
Lauri huikkasi, että parempi viedä vaimo kotiin, ja palasi jatkamaan uimista muiden kanssa.
Aleksi otti Eeviä tiukasti käsivarresta: Eevi, oletko sä tullut ihan araksi ja katkeroituneeksi? Mene kotiin, käy kävelyllä, käy vaikka äidilläsi. Mä tilaan sulle kyydin!
Eevi punastui raivosta. Altaalta kantautuvat naisten naurut kaivoivat haavoja.
Eikö mulla ole oikeutta rentoutua ja viettää iltaa hyvässä seurassa? Sä olet tylsä ja vanha nalkuttaja nykyään! Aleksi tiuskaisi.
Sullakin on sitten jo oma nuori lintusi, vai? Mikset kertonut että tunnet heidät aiemmin?
No, kävin kerran kahvilassa Laurin, Annikian ja Pinjan kanssa. Entä sitten?
Selvä, Aleksi. Ei tartte tulla enää kotiin. Eevi kaatoi miehensä paidan marinoilla ja jätti valkoisen paidan kohtalonsa nojaan.
Ulos mökiltä marssien Eevi päätti, että nyt riitti. Mökkitieltä hän soitti Salli-ystävälleen tilittämään Laurin uutta elämää ja kertomaan kaiken uuden emännän edesottamuksista.
Mitä asiaa? karjaisi Salli puhelimeen.
Salli, täällä Eevi…
Älä soita! En halua tuntea sinua enkä Aleksiakaan! Hän… hän… Salli nyyhkytti.
Helisten Eevi yritti väittää vastaan, kunnes Salli kertoi, miten Aleksi oli tutustuttanut Laurin blondiin ja heidän suhde siitä roihahti. Siitä kaikki oli lähtenyt
Juteltuaan Eevin kanssa Salli antoi lopulta anteeksi, mutta välirikko jätti jälkensä.
Eevi ymmärsi viimeistään nyt, että myös Aleksilla oli elämässään uusia polkuja meneillään ja löysi päättäväisyyttä olla tekemättä enää kaikki tämän miehen vuoksi.
***
Eevi matkusti taksilla äitinsä Marjatan luo pieneen kylään kaupungin laitamilla. Pojat olivat siellä, iloisina elokuisina päivinä leikkimässä kavereiden kanssa.
Marjatta ei odottanut tytärtään illalla ja pelästyi hieman.
Miksi olet niin myöhään liikkeellä, jotakin sattui?
Teki mieli tulla vain rauhoittumaan. Loma on jo puolessa välissä, enkä ole ehtinyt minnekään, Eevi selitti.
Sähän olet naimisissa, Eevi. Ethän lähde lomalle ilman miestä?
Jos Aleksi lomailee ilman mua, miksen minäkin voisi? Olen ansainnut pienen tauon.
Marjatta keitti teetä ja Eevi kertoi, mitä oli mökillä tapahtunut.
Uusia tuulia Aleksi kaipaa. Minäkin haluan hieman vaihtelua. Ne remonttirahat, joista säästettiin, käytetään nyt toisin, Eevi puuskahti.
Marjatta kehotti vielä kärsivällisyyteen mutta ymmärsi tytärtään. Pian pojat tulivat sisään ja yllättyivät:
Äiti! Sinäkin täällä?
Tulen hakemaan teidät iltapalalle. Sitten mennäänkin heti Lappiin, tätisi luo, Eevi sanoi pojilleen.
Mökkikeikka sai Eevin tajuamaan, että heidän suhteessaan oli meneillään kriisi. Hän oli yrittänyt hoitaa arkea, kasvattaa lapsia ja rakentaa kotia, mutta ydin katosi: yhteinen elämä ei tuntunut omalta.
Yöllä Eevi viestitti naapurilleen olevansa valmis vuokraamaan asuntonsa tämän tyttärelle ja miehelle. Rahat kilahtivat tilille seuraavana aamuna. Eevi teki sen puoliksi kiukulla, ja se tuntui yllättävän hyvältä.
***
Aleksi puolestaan vietti pari yötä äitinsä sohvalla, miettien miten palata kotiin valkoapäät tyhjinä ja unohtaa koko mökkikokkareen ikävä tilanne.
Voi sinua Eevi, kun pilasit koko illan!, hän manaili pestessään maustetahroja paidasta.
Eevi ei vastannut puhelimeen, vaikka Aleksi yritti ja yritti.
Anna olla, kyllä sä palaudut sieltä taas, hän mutisi itsekseen.
Kolme päivää myöhemmin Aleksi palasi As Oy:n kotiinsa, mutta kämppä oli tyhjä: jääkaappi kolisi, kaapit ammottivat. Vaimon puhelin ei vastannut.
Eevi, missä…!? mies huusi, kun viimein sai yhteyden.
Äiti on poikien kanssa, vastasi vanhempi poika Leevi kännykästä.
Missä, pojat missä? Oletteko mummolla?
Ei, ollaan Kemijärvellä, tätin luona, ja äiti lähti uimaan, Leevi sanoi ja nauroi.
Milloin tuutte kotiin?
En tiedä. Äiti sanoi olevansa lomalla. Palataan kun huvittaa. No hei hei, isi!
***
Viikko Lapissa meni nopeasti. Eevi ja pojat palasivat kotiin virkistyneinä, mutta Aleksin tuulipuku oli edelleen kireällä vaimon loma ja salaa vuokrattu asunto, se vasta kirveli. Ei tervehdyksiä Eevillä oli muuta mielessään, laukkujen purkua ja omat kuvionsa.
Aleksi seurasi vihaisena, kun Eevi touhusi omiaan. Kun pojat kirmasivat syömään mummon piirakoita, Aleksi seurasi Eeviä makuuhuoneeseen.
Eikö sulla ole mulle mitään asiaa? mies tivasi.
Mistä mun pitäisi puhua? Eevi tokaisi.
Aleksi ärtyi kunnolla.
Me säästettiin yhdessä rempparahat, ja nyt sää tuhlas ne Lappiin!
Mä säästin, sä laitoit viisi tonnia, mä viisikymmentä. Ja asunto on mun, sekin muistutuksena, Eevi nakitti ja kääntyi jatkamaan hommiaan.
Älä käänny selin! En ole mikään pikkupoika, ettei mulle puhuta, Aleksi karjaisi. Mitä asunnolle kuuluu? Kerro heti!
Vuokrasin sen. Naapuri kysyi, laitoin hänen tytön perheineen sinne.
Eevi katsoi miestään suoraan silmiin. Aleksin leuat jännittyivät: mies oli laihtunut ja stressaantunut, valmis torumaan Eeviä siitä, ettei tämä kysynyt mielipidettä.
Mehän sovittiin, että se myydään. Ei mitään vuokraamista. Remonttirahat pitää käyttää yhdessä!
Aleksi, pitääkö mun raahata sua joka paikkaan vain siksi, että ollaan naimisissa? Sä sanoit niin, muistatko? Nyt mennään sillä linjalla, Eevi myhäili.
Ei! Se on meidän yhteinen asunto! Aleksi yritti hillitä itsensä.
Mutta peli oli jo menetetty.
Aleksi ei ensinnäkään kestänyt, että joku muu hyötyisi hänen kämpästään. Sokkina tuli, että Eevi vain marssisi pois. Hehän olivat avioituneet suoraan koulun jälkeen, yhdessä kasvattaneet kaksi lasta. Kaikki oli ollut muka kohdallaan.
Mutta mökkireissu oli tullut vedenjakajaksi: Eevi totesi, että vanhoihin tunteisiin ei ollut enää paluuta ei ainakaan ennen suurta muutosta.
Jaon tehdään lain mukaan. Mutta se asunto, joka mulla oli ennen aviota, menee mulla myyntiin sitten kun avioero on selvä, Eevi sanoi.
Ero? En suostu! Kahden lapsen kanssa, hulluksiko oot tullut? Aleksin ääntä särki.
Nyt on syitä aivan riittämiin. Jos haluat, niin Pinja voi kokata sulle jatkossa, minä keskityn nyt omaan ja poikien elämään.
Eevi päätti seuraavana päivänä jättää erohakemuksen.
Elämän jako samassa kaksiossa oli vaikea. Eevi lähetti pojat jälleen mummolaan eikä enää laittanut Alekseille ruokaa. Vaikeaa se oli, Eevi kun rakasti keittiössä puuhaamista, mutta nyt motivaatio syntyi siitä, että hän vihdoin piti kiinni omasta hyvinvoinnistaan.
Aleksi yritti syödä työpaikkaruokalassa ja kahviloissa, mutta nuukuus ei kestänyt jatkuvaa ulkona syömistä. Pian mies majaili parvekkeella, kunnes sade ja kylmä ajoivat hänet äitinsä luo. Sielläkään ei ollut mukavaa, eikä Marjatta jaksanut kuunnella aikuisten kinastelua.
Eevillä oli vaikeaa pidätellä nauruaan, kun törmäsi mieheensä jääkaapilla. Viikon yksin ramenilla eleltyään Aleksi pakkasi taas laukkunsa ja siirtyi väliaikaisesti äidin hoiviin.
***
Pari viikkoa mökkifiaskon jälkeen Aleksi soitti Pinjalle. Hän oli nyt periaatteessa vapaa mies kotijutut eivät enää painaneet. Aleksi olisi halunnut jatkaa siitä, mihin jäi, mutta sai kylmän kohtelun.
Aleksi, meillä oli hauska silloin kerran, nyt riittää. Ei mulla ollut erityisempiä aikomuksia, Pinja sanoi hyväntuulisesti.
Eikä Aleksin vitsailut enää uponneet. Eikä Pinja koskaan soittanut takaisin. Eevikin oli kuulemma puhunut jotain, joka poisti kaiken mielenkiinnon eikä miestä kiinnostanutkaan enää jäädä vanhaan.
Loppu.
