Koko päivän kotona etkä tee mitään – näiden sanojen jälkeen päätin antaa miehelleni opetuksen Juuri ennen avioliittoamme olin kuullut ystäviltäni, että kun suomalainen mies menee naimisiin, hän alkaa helposti pitää vaimoaan omaisuutenaan ja paljastaa todellisen luonteensa. Mutta kuten moni nuori ja sinisilmäinen suomalaisnainen, uskoin, ettei oma sulhaseni olisi sellainen. Ennen avioitumista hän kohteli minua aina hyvin, ei koskaan sanonut pahasti eikä halunnut loukata minua, vaan kaipasi seuraani jatkuvasti. Olin kuitenkin väärässä, kuten monet muutkin. On aivan totta, että kun mies voittaa naisen sydämen, hän usein muuttuu. Mieheni alkoi puhua rumasti äidistäni muutama kuukausi häiden jälkeen. Miksi hän soittaa niin usein? Miksi hän käy kylässä kerran viikossa? Myönnyin hänen vaatimuksiinsa, koska pelkäsin liittoni puolesta, ja pyysin äitiäni ottamaan harvemmin yhteyttä – soitin hänelle vain ollessani yksin. Mutta se ei jäänyt siihen. Kun jäin raskaaksi, menetinkin työni. Jouduin jäämään vuodelepoon ja sopimustani ei uusittu. Tämän jälkeen mieheni alkoi syyttää minua: ”Olet koko päivän kotona etkä tee mitään.” Olin hiljaa jälleen – olin raskaana, ja mitä jos hän jättäisi minut? Puolitoista vuotta tyttäremme syntymän jälkeen mieheni alkoi vaatia, että kohtelisin häntä kuin kuningasta. Kun hän tuli töistä kotiin, minun piti seisoa ovella vastassa, laittaa tohvelit jalkaan ja ruoan piti odottaa pöydässä – lämpimänä ja herkullisena. Hän ei halunnut huolehtia lapsesta – se oli naisen tehtävä. Kaiken tämän jälkeen olin aivan loppu. Niinpä pakkasin tavarani, otin lapsen ja lähdin äitini luo. En puhunut miehelleni kahteen kuukauteen. Elämä jatkui: palasin töihin ja piristyin päivä päivältä. Eräänä päivänä mieheni ilmestyi ovellemme laihana ja resuisena, ja hän polvistui ja anoi anteeksiantoa. Sanoin sille, että hänen pitää käydä kokkikurssi. Kun palaan kotiin, hänen pitää laittaa ruokaa ja siivota. Mieheni suostui, mutta saisimme nähdä, miten hän toimisi.

Mä olin vielä aika nuori ja ehkä vähän sinisilmäinen silloin kun menin naimisiin. Olin toki kuullut kavereilta, että miehet voivat muuttua, kun sormus laitetaan sormeen, mutta ajattelin aina, ettei mun Ari olisi sellainen. Hän oli niin kiltti ennen häitä kohtele mua kuin prinsessaa, ei ikinä mitään ikävää sanaa, ja oli koko ajan varpaillaan etten vaan loukkaannu.

Mut arvaa mitä? Ihan niin kuin monelle muullekin naiselle on käynyt, mulle selvisi ettei se arjen alku ollutkaan pelkkää pullantuoksua. Kun naisen sydän on voitettu, monikin mies alkaa näyttää toisenlaisia puolia.

Ei siinä mennyt monta kuukautta, kun Ari alkoi ärsyyntyä mun äitiin. “Miksi sä soittelet sille joka päivä? Ja pitääkö sen nyt käydä kylässä joka viikko?” Mä yritin miellyttää Aria ja pidin vähän etäisyyttä äitiini, soitin äidille salaa silloin kun olin yksin.

Sitten tapahtui niin, että jäin odottamaan lasta ja sain potkut duunista, kun en pystynyt enää tekemään töitä. Raskaus ei ollut helppo ja jouduin lepäilemään paljon. Siitä asti Ari jaksoi muistuttaa: “Sä vaan makaat kotona koko päivän etkä tee mitään.” Olin hiljaa, en uskaltanut sanoa vastaan. Olin ihan pulassa ajatuksesta, että jäisin yksin vauvan kanssa.

Tyttömme syntyi, ja meni vuosi ja rapiat päälle. Sitten Ari alkoi käyttäytyä kuin hän olisi joku kuningas. Heti kun hän tuli kotiin duunista, piti olla ovella vastassa tossut kädessä ja pöydässä kuumaa kotiruokaa ihan kun tässä ei olisi muuta tekemistä kuin passata häntä. Lapsen hoito oli tietysti kokonaan mun homma hänen mielestään.

Mä olin ihan puhki ja lopulta mitta tuli täyteen. Mä pakkasin kamat, nappasin tyttären mukaan ja painuin äidin luo Helsingin Kallioon. Kahteen kuukauteen en puhunut Arille ollenkaan. Sain taas töitä, aloin voimaan paremmin ja elämä alkoi näyttää valoisammalta.

Sit yhtenä päivänä Ari ilmestyi oven taakse laihtuneena, vaatteet vähän nuhjuisina ja polvistui pyytämään anteeksi. Mä katsoin sitä ja totesin, että jos hän haluaa yrittää uudestaan, niin hän saa ensin käydä kokkikurssin ja opetella laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Vasta sitten voidaan miettiä paluuta yhteen. Ari suostui ja katsotaan nyt, miten hän jatkossa ottaa tämän homman haltuun.

Rate article
vsematerialy
Koko päivän kotona etkä tee mitään – näiden sanojen jälkeen päätin antaa miehelleni opetuksen Juuri ennen avioliittoamme olin kuullut ystäviltäni, että kun suomalainen mies menee naimisiin, hän alkaa helposti pitää vaimoaan omaisuutenaan ja paljastaa todellisen luonteensa. Mutta kuten moni nuori ja sinisilmäinen suomalaisnainen, uskoin, ettei oma sulhaseni olisi sellainen. Ennen avioitumista hän kohteli minua aina hyvin, ei koskaan sanonut pahasti eikä halunnut loukata minua, vaan kaipasi seuraani jatkuvasti. Olin kuitenkin väärässä, kuten monet muutkin. On aivan totta, että kun mies voittaa naisen sydämen, hän usein muuttuu. Mieheni alkoi puhua rumasti äidistäni muutama kuukausi häiden jälkeen. Miksi hän soittaa niin usein? Miksi hän käy kylässä kerran viikossa? Myönnyin hänen vaatimuksiinsa, koska pelkäsin liittoni puolesta, ja pyysin äitiäni ottamaan harvemmin yhteyttä – soitin hänelle vain ollessani yksin. Mutta se ei jäänyt siihen. Kun jäin raskaaksi, menetinkin työni. Jouduin jäämään vuodelepoon ja sopimustani ei uusittu. Tämän jälkeen mieheni alkoi syyttää minua: ”Olet koko päivän kotona etkä tee mitään.” Olin hiljaa jälleen – olin raskaana, ja mitä jos hän jättäisi minut? Puolitoista vuotta tyttäremme syntymän jälkeen mieheni alkoi vaatia, että kohtelisin häntä kuin kuningasta. Kun hän tuli töistä kotiin, minun piti seisoa ovella vastassa, laittaa tohvelit jalkaan ja ruoan piti odottaa pöydässä – lämpimänä ja herkullisena. Hän ei halunnut huolehtia lapsesta – se oli naisen tehtävä. Kaiken tämän jälkeen olin aivan loppu. Niinpä pakkasin tavarani, otin lapsen ja lähdin äitini luo. En puhunut miehelleni kahteen kuukauteen. Elämä jatkui: palasin töihin ja piristyin päivä päivältä. Eräänä päivänä mieheni ilmestyi ovellemme laihana ja resuisena, ja hän polvistui ja anoi anteeksiantoa. Sanoin sille, että hänen pitää käydä kokkikurssi. Kun palaan kotiin, hänen pitää laittaa ruokaa ja siivota. Mieheni suostui, mutta saisimme nähdä, miten hän toimisi.