Seison keittiössäni ja hinkkasin lattiaa puhtaaksi oli oikea vapaapäivä, en halunnut tehdä mitään muuta kuin kotitöitä. Yhtäkkiä puhelimeni soi. Se oli tuttu Kaisa eikä hän kysynyt, vaan ilmoitti, että hän ja hänen poikansa Oskari ovat tulossa hetkellä millä hyvänsä. Yritin selittää, että olen vielä siivoamassa, mutta tuntui kuin hän ei kuuntelisi ollenkaan.
Kymmenen minuuttia myöhemmin he jo kolistelivat ovellani. Olin kaikkea muuta kuin innoissani; Oskari on villi poika ja kepposet eivät ole hänelle vieraita.
Istuttiin kahvipöydän ääressä, Kaisa kaatoi sumppia kuppeihin, ja Oskari tuijotti lastenohjelmia olohuoneessa. Sitten, täysin varoittamatta, kuului järkyttävä rytinä. Syöksyin katsomaan akvaario oli murskautunut. Kala raukat sätkivät villakankaalla, ja vesi oli valunut jokaiseen talon nurkkaan.
Kaisa juoksi suoraan Oskarin luo ja tarkisti, ettei poika ollut loukkaantunut. Minä puolestani nappasin rätin ja aloin huuhtoa vettä pois, ettei alakerran naapurit suuttuisi. Kun sain chaosin hallintaan, Kaisa totesi tyynesti, että nyt heidän olisi aika lähteä.
Voisitko auttaa minua viemään maton pesulaan? kysyin väsymystä äänessäni. Ei käy, Oskari pelästyi niin, täytyy rauhoittaa poika.
Kysyessäni Oskarilta, miksi hän pyöri akvaarion tienoilla, hän vastasi, että paperilennokki lensi sinne ja yritti saada sen pois. Parasta tässä oli se, ettei missään ollut mitään paperia. Hän näytti vaatekaapille sieltä muka oli ottanut. Tajusin kauhukseni, että hän oli käyttänyt avioliittotodistusta lennokkina.
Tee uusi kopio, ei kai sekään ole maailmanloppu.
Tietenkin, miksi edes hermoilen? Ostaisin uuden akvaarion, tilaisin uuden todistuksen ja maksaisin vielä naapurin lattian korjaukset. Kaiken lisäksi Kaisa syytti minua “ei pitäisi jättää tärkeätä paperia esille.”
Kun vieraat olivat lähteneet, menin alakerran naapurin luokse ja tarkistin, ettei vesi ollut vahingoittanut heidän asuntoaan. Siivosin loppuun ja menin nukkumaan. Illalla sain Kaisalta viestin, jossa hän väitti minun olevan velkaa. He olivat käyneet psykologilla, kun Oskari pelästyi, ja nyt minun pitäisi maksaa lasku. En vastannut vain estin numeron ja annoin hiljaisuuden puhua puolestani.
