Ilta oli jo laskeutunut. Vävypoikani toi anoppinsa meille kotiin. Hän laski kaksi laukkua eteisen lattialle ja meni tapaamaan Ainoa. Kun Aino näki äitinsä, pettymys hänen kasvoillaan oli valtava. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että minun täytyy huolehtia sinusta loppuelämäni ajan? Et varmaan enää ikinä halua palata Pohjanmaalle
Ei ollut kulunut kauaakaan siitä, kun sain kuulla vanhan ystäväni tarinan, miten huonosti hän suhtautui ikääntyneen äitinsä kohtaloon. On hyvä tietää, että kaikki päättyi lopulta hyvin vävypoika järjesti sen, että anoppi pääsi hyvään hoitokotiin, kaikki kulut maksettiin ja hän sai parasta mahdollista hoitoa. Mutta silloin Aino ei tiennyt mistään mitään, hän sai tietää tapahtuneesta vasta kun äiti pääsi kotiin hoivasta.
Ainon aviomies toi anoppinsa takaisin kotiin ja kertoi vaimolleen: Äitisi voi nyt hyvin, olen ostanut hänelle kaiken tarpeellisen, mutta hän tarvitsee vielä hetken valvontaa. Siksi hän asuu nyt hetken aikaa meidän kanssamme. Eihän se haittaa sinua, eihän?
Olisi tietenkin ollut luonnollisempaa, että Aino olisi itse kysynyt tätä asiaa mieheltään, koska kyseessä oli kuitenkin hänen oma äitinsä. Mutta sen sijaan että hän olisi kiittänyt miestään huolenpidosta, hän ryhtyi oudosti protestoimaan: Äiti, olen juuri muuttanut Helsinkiin, alkanut järjestää omaa elämääni ja sitten sinä tulet tänne! Ja haluat jäädä asumaan samaan asuntoon kanssani! Nytkö minun pitää huolehtia sinusta koko loppuelämäni vai aikeissa et enää koskaan palata Alavudelle?
Eläkkeellä oleva äiti järkyttyi pahasti tyttärensä sanoista, mutta kaikkein yllättynein oli Ainon mies.
Viimein vaimo paljasti todelliset kasvonsa. Kun hän oli kosinut, ei hän tuntenut tällaista Ainoa. Huolestunut anoppi alkoi pakata tavaroitaan valmistaakseen paluuta Pohjanmaalle, ja Aino itse paiskasi oven kiinni ja lähti ystävänsä luo tukka putkella. Myöhään yöllä kotiin palatessaan Aino huomasi laukkunsa pakattuina sekä VR:n junalipun pöydällä. Hän ymmärsi tilanteen vasta kysyttyään mieheltään:
Miksi äiti ei ole vielä lähtenyt? Vai oletko itse menossa jonnekin?
Ei, nuo ovat sinun tavarasi ja lippusi. Ehkä meidän olisi parempi asua hetki erillään. Olen jo pitkään toivonut lasta, mutta tänään tajusin, etten ole valmis siihen, että lapseni saisivat sinunlaisesi äidin. Mieti rauhassa tätä kaikkea. Mene vähäksi aikaa äidin luo Alavudelle äitisi asuu täällä minun kanssani sillä välin. Jos saat asioita selkeytettyä päässäsi, voit tulla takaisin, mies sanoi päätöksensä.
Aino ei olisi ikinä kuvitellut, että hänen miehensä päättäisi näin.
