“Auta vain häntä, minä huolehdin lapsista”, sanoi anoppini.

Olin vanhempainvapaalla neljä vuotta. Sattui niin, että lapset syntyivät pienin ikäeroin, joten suoritin äidin tehtävääni. Miehelläni oli kaksi työpaikkaa, meillä oli oma asunto Helsingissä, joten pärjäsimme.

Mitä sait aikaan 25-vuotiaana? Ensin pitäisi olla ura, aivan kuin tyttärelläni, tokaisi anoppini kerran.

Kälyni ei pitänyt kiirettä naimisiinmenon kanssa, hänellä oli omat kunnianhimonsa. Nuoruus ja kauneus olivat hänelle tärkeitä, eikä hän aikonut haaskata nuoruuttaan lasten vuoksi. Mutta jokainen valitsee oman tiensä minä kuljin omani jo viisi vuotta sitten. Hänen uransakaan ei ollut kaksinen. Kateus vaivasi ja hän levitti juoruja toisista.

Käly vietti aikansa matkustellen, lomilla ja juhlahumussa. Sitten, kuukausi sitten, hän ryntäsi luokseni pyynnön kanssa. Hänen esimiehensä oli jäämässä äitiyslomalle ja paikalle etsittiin tuuraajaa. Se, joka kirjoittaisi parhaan projektin, saisi johtajan pestin. Kälyllä ei tosin ollut kummoistakaan tietokonetaustaa, joten hän ei olisi pärjännyt yksin.

Anoppi alkoi painostaa minuakin. En oikein ymmärtänyt, miten hoitaisin sekä projektin että lapset. Siltikin mieheni äiti lupasi huolehtia kodin askareista, kunhan auttaisin hänen tytärtään. Suostuin.

En voi ottaa lapsia mukaan, minun täytyy lähteä mökille tekemään säilykkeitä. Joudutte pärjäämään ilman minua, anoppini soitti seuraavana päivänä.

Eikä kälynikään tullut käymään, vaikka oli pyytänyt apua. Yritin valvoa yön yli töitä tehden, mutta olin aivan lopussa. Olisin tahtonut auttaa, mutta kukaan ei auttanut minua lasteni kanssa missään vaiheessa.

Miksei se ole valmis? Lupaathan hoitaa tämän! kälyni huusi.

Sekä sinä että äitisi lupasitte hoitaa lapseni. Minulla ei ollut mahdollisuutta oikeisiin töihin, vastasin.

Käly raivostui ja sanoi tekevänsä kaiken itse. Totta kai mitään ei tapahtunutkaan laiskuus voitti jälleen ja hän jäi ilman uutta paikkaa.

Olet kamala, asetit ansan tyttärelleni! Olet kateellinen!

Minä en enää kenellekään selitellyt. Pääasia oli, että mieheni ymmärsi kaiken. Hän kielsi minua pitämästä yhteyttä sisareensa. Olkoot, hoitakoon asiansa yksin. Vapaa ja itsenäinen, niin kuin halusi.

Rate article
vsematerialy
“Auta vain häntä, minä huolehdin lapsista”, sanoi anoppini.