Asettaa nainen rinnallesi sellaiseen asemaan, jossa muut näkevät hänet pilkan kohteena, on puhdasta pelkuruutta. Kun sallii muiden nauraa hänen selkänsä takana samalla, kun halailen häntä julkisesti, epäonnistun paitsi kumppanina, myös ihmisenä. Ei ole mitään nöyryyttävämpää kuin nainen, joka rakastaa aidosti, mutta muut katsovat häntä säälin silmin, koska tietävät totuuden, jonka piilotan häneltä. Mikään ei ole alhaisempaa kuin pettää ihminen, joka luottaa, välittää ja kunnioittaa sinua. Hän kävelee ylpeänä vierelläsi tietämättä, että joku muu virnistää ja ajattelee: “Jospa vaan tietäisit…” Tämä ei ole miehekkyyttä. Tämä on pelkoa – pelkoa lähteä ja pelkoa pysyä rehellisenä. Uskottomuus ja se, että teet naisesta vierelläsi naurunaiheen, tuhoavat tärkeimmän: kunnioituksen. Ilman kunnioitusta ei ole rakkautta. Eikä myöskään selityksiä. Aito suomalainen mies ei ole se, joka hurmaa monta naista, vaan se, joka varjelee yhden arvokkuutta. Ja jos et jaksa pitää sanaasi, ole edes sen verran moraalinen ettet tee hänestä viimeistä, joka saa tietää totuuden. Sillä häpeä ei katoa. Se jää.

Tänään en saanut rauhaa ajatuksiltani. Ihmiset sanovat, että mies mitataan sillä, miten hän kohtelee naista rinnallaan. Mutta kuinka moni oikeasti ymmärtää tämän? On niin helppoa olla ulospäin hellä, halata puolisoaan muiden edessä, ja kuitenkin sallia toisten nauraa hänen selkänsä takana. Se on puhdasta pelkuruutta ei pelkkä kumppanuuden epäonnistuminen, vaan inhimillisyydenkin.

Ei ole mitään nöyryyttävämpää kuin nainen, joka rakastaa vilpittömästi ja seisoo ylpeänä vierelläsi, vaikka muut katsovat häntä säälinsekaisin silmin. He tietävät totuuden, jota itse häneltä piilotat. Miten alhaista onkaan pettää ihmistä, joka luottaa suhun, pitää susta huolta ja arvostaa sua koko sydämellään.

Niinäkin hetkinä, kun kävelemme yhdessä Aurajoen rannalla, hän pitää kättäni lämpimästi ja luottaa sokeasti. Mutta kuka hänen selkänsä takana taas virnistää, Jospa hän vain tietäisi Ajatus viiltää syvältä. Tämä ei ole miehekkyyttä, ei suomalaisuutta vaan pelkoa. Pelkoa lähteä, pelkoa olla rehellinen.

Pettäminen se, että puoliso muuttuu muiden silmissä pilkan kohteeksi tuhoaa kaiken arvokkaan. Kun kunnioitus katoaa, katoaa rakkaus. Eikä jäljelle jää enää edes tekosyitä.

Oikea suomalainen mies ei ole se, joka pyörittää useita naisia ja herättää ihailua, vaan se, joka pitää lupauksensa ja varjelee yhden naisen arvokkuuden. Jos ei löydy voimaa pysyä sanassaan, pitäisi sentään olla kunnia ilmoittaa totuus ajoissa ettei hän jää viimeiseksi, joka saa tietää.

Sillä se häpeä se ei haalistu. Se jää, ja kantaa mukanaan läpi pakkaspäivien ja valoisien kesäöiden. Tiedän, ettei mikään markka riitä ostamaan takaisin luottamusta, jonka on kerran rikkoonut.