Matti oli vaatimaton nuorimies, eikä hänessä ollut huonoja tapoja. Kun hän täytti 25 vuotta, vanhemmat halusivat auttaa häntä itsenäistymään, ja antoivat hänelle lahjaksi pienen asunnon Helsingissä. Eihän se ollut suoraan lahja, vaan vanhemmat auttoivat Mattia keräämään rahat ensimaksuun asuntolainaa varten. Ja niin Matti alkoi asua omassa kodissa, yksin. Hän työskenteli ohjelmoijana ja arvosti rauhallista elämää oli melkein aina omissa oloissaan, eikä juurikaan pitänyt yhteyttä muihin.
Jotta elämä ei olisi aivan tylsää, Matti päätti adoptoida kissanpennun. Pentu oli syntynyt etutassut hieman viallisina. Pariskunta, joka huolehti pennun emosta, oli aikonut lopettaa tämän elämän, mutta Matti sääli eläintä ja päätti ottaa sen huostaansa. Hän nimesi pennun Kauniiksi. Matti kiirehti töistä kotiin nähdäkseen Kauniin ja Kaunis odotteli oven edessä tuttuun tapaan.
Jonkin ajan kuluttua Matti alkoi tapailla Nelli-nimistä kollegaa töistä. Nelli oli määrätietoinen ja sai nopeasti Mattin pauloihinsa he muuttivat yhteen alle kuukaudessa.
Nelli ei pitänyt Kauniista heti alkuun ja vaati Mattia luopumaan kisasta Matti kieltäytyi. Hän selitti, että Kaunis on hänelle tärkeä. Nelli ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi vaatimuksia. Matti sanoi suoraan, että kissa jää heidän kotiinsa. Nelli perusteli, että Kaunis pilaa heidän “kuvan”, koska vieraiden mielestä se on ällöttävä etutassujen vuoksi. Matti oli repaleinen hän rakasti sekä tyttöä että kissaa.
Myös Mattin vanhemmat suhtautuivat epäillen Nelliin. He kokivat tytön röyhkeänä ja epäkohteliaana, pyysivät Mattia olemaan kiirehtimättä suhteen virallistamista.
Kun Nellin vanhemmat tulivat kylään, Matti tajusi lopulta, ettei halua sitoutua Nelliin. Nellin isä nauroi Kauniille heti kun astui eteiseen hän nimitti kissaa oudoksi. Matti puolusti lemmikkiään.
Vierailun aikana Nelli ja hänen isänsä nauroivat Kauniin rumuudelle ja kehottivat Mattia hankkiutumaan eroon eläimestä. He keksivät kaikenlaisia paikkoja mihin kissa voisi viedä, ja Nellin äiti osallistui ilonpitoon. Seuraavana päivänä, kun Matti palasi töistä, Kaunis oli kadonnut. Kun Matti kysyi asiasta, Nelli kertoi vieneensä Kauniin eläinlääkäriin ja jättäneensä sen sinne.
Matti lähti heti etsimään kissaa. Hän etsi viisi tuntia ympäri Helsingin, ja lopulta löysi Kauniin. Kaunis kehräsi Mattin syliin tyytyväisenä, kun oli taas löytynyt. Kotona Matti kertoi Nellille, että tämän tulisi pakata tavaransa ja lähteä hän ei halunnut nähdä tyttöä koskaan enää. Nelli oli muuttunut Mattin silmissä vastenmieliseksi.
Aamulla Nelli pakkasi kimpsunsa hiljaa, tyynenä, lähestulkoon murtuneena. Hän ei ollut uskonut, että kissa voisi olla Mattille tärkeämpi kuin hän itse. Matti ja Kaunis elävät yhdessä: Kaunis odottaa iltaisin Mattia, ja Matti iloitsee saadessaan nähdä lemmikkinsä töiden jälkeen.
