Unessa vanhempani antoivat meille jättimäisen lahjan hääpäivänä uuden kodin! He ojensivat avaimet kuin ne olisivat karkkia lumisessa Helsingissä ja julistivat meidän omistavan asunnon, vaikka se sijaitsi korkeassa, vielä keskeneräisessä talossa Lauttasaaressa. Appeni väitti, että koska he lahjoittivat meille asunnon, minun vanhempieni tulisi osallistua remonttiin. Omieni puolella he jo aiemmin olivat antaneet meille mukavan nipun euroja, mutta nyt lupasivat silti auttaa pintaremontin kanssa.
Heti häiden jälkeen päätimme alkaa laittaa kotia kuntoon. Isäni, joka osaa rakentaa saunan vaikka kierrätysmateriaaleista, osti kaikki tarvikkeet. Minä toimin ylimääräisenä apulaisena, ja joskus myös mielikuvituksellinen vaimoni, Helmi, saapui paikalle harjakaiset mielessään.
Joskus apenikin, Ville, saapui lapion kanssa. Päätimme, ettei asuntoa vuokrata ennen kuin remontti olisi valmis, jotta voisimme jäädä säästämään euroja ja asua hetken Helmen vanhempien kodissa.
Eräänä iltana, kun etsin kadonneita papereita, silmäni osuivat asunnon dokumentteihin. Niissä oli jotakin omituisen tuttua ja järkyttävää: appeni oli Huvilakadun asunnon omistaja!
Sinä iltana minun ja isäni piti hankkia laatoitusta kylpyhuoneeseen, mutta pyysin häntä siirtämään homman seuraavaan päivään. Kerroin mitä löysin ja että haluan pohtia sen merkitystä.
Miksi äiti on meidän asunnon omistaja? Miksei Helmi? kysyin ukkilta suoraan, kun kaikki olivat kotona.
Ai, kuules nyt! Totta kai, ettei meidän Helmi vain loukkaannu vastasi appeni haalean kahvin äärellä.
Eli?
Jos joskus eroatte ja sinä haluat viedä puolet meidän kotipesästä!
Meidän pesästä? Onko oikein, että remontoimme isän kanssa, ja remonttikustannukset ovat melkein yhtä suuret kuin koko asunnon arvo? Miksi luulet, että eroamme? Mehän vasta menimme naimisiin!
Äiti, pyysin sinua kirjoittamaan asunnon minulle mutisi Helmi varjoista.
Eli tiesit tästä salailusta?
En, et ymmärrä Tiesin, mutta käskin äitiä että asunnon tulisi olla minun nimissäni!
Voi Helmi, mikä upea alku meille valheella!
Olen nyt nukkunut muutaman yön vanhempieni kodissa, eikä päässäni pyöri mikään muu kuin Lapin lumi. En tiedä mitä tehdä. Helmi yrittää jutella kanssani, mutta minun täytyy miettiä ja juoda pannukahvia. En olisi uskonut tällaisia temppuja hänen perheeltään, vaikka ehkä kaikki vanhemmat ovat näin varautuneita.
Miten tässä tulisi toimia?
Press «Like» and get the best posts on Facebook ↓
