Sähän tienaat ihan hyvin, eikö niin? Vaimoni pikkusisko otti multa rahaa lainaan ja lähti sen jälkeen samantien kesälomalle Ahvenanmaalle.
Tänä kesänä vaimon rakas pikkusisko tuli meille kylään. Meillä sitä kutsuttiin melkein lempinimellä lemmikkilapsi, sillä joka kerta kun perhe kokoontui äiti, isä ja kaikki muut puheenaihe pyöri aina hänen ympärillään. Koulussa meni hyvin, valmistui yliopistosta ja hankki töitä omalta alaltaan. Tiedäthän, se mallioppilas ja täydellinen tytär.
Sitten taas vanhempi sisko eli vaimoni ei koskaan saanut opintojaan kunnolla päätökseen ja meni naimisiin nuorena. Mutta ei se perhettä haitannut, koska minä olin ihan kohtuullisen varakas, oma firma, asunto, auto ja tililläkin rahaa. Vaikka kaikesta huolimatta, “kaikkein paras tytär” oli ja pysyi vaimon pikkusiskona.
No, nyt kesällä, siskonsa tulla tupsahti meille ja pyysi multa reilusti rahaa lainaksi. Halusi kuulemma ostaa ensiasunnon, mutta käsirahaan ei ollut säästöjä. Se ei ollut minulle mikään mahdoton summa parikymmentä tuhatta euroa otin säästöistä ja annoin lainaksi. Lupasi, että maksaisi joka kuukausi takaisin ihan ajallaan, kun on hyvä duuni kaupungin virastossa.
Noh, rahat siirtyi, ja viikko sen jälkeen hän postaili Instagramiin kuvia Ahvenanmaan hiekkarannoilta. Rehellisesti sanottuna olin aika hämilläni, koska kuka muka säästää vuoden asunnon käsirahaa varten ja lähtee kuitenkin lomalle, kun ei ole rahaa?
Sanoi sitten kaikille sukulaisille, että on säästänyt tätä matkaa varten koko vuoden. Mutta huvittavinta oli, että eihän hän ollut edes hakenut vielä sitä asuntolainaa! Kysyin asiasta suoraan, niin sanoi vaan, että “tulikin toiset ajatukset”.
Sanoin hänelle, että olisi hyvä saada laina takaisin, koska annoin rahat asunnon ostoa varten, enkä rantalomaa varten. Hän väitti suoraan, että rahat meni reissuun ja tilillä ei ole mitään jäljellä. Siinä vaiheessa mulle valkeni, ettei mitään asuntoa ollu edes harkinnut.
Pyysin sitten kauniisti, voisiko maksaa takaisin mahdollisimman pian, koska tämä homma ei nyt mennyt ihan niin kuin sovittiin. Mutta vastaus oli aika tökerö:
– Teen vielä paljon rahaa, kyllä sä voit odottaa, nyt ei vaan ole antaa mitään.
Arvaa vaan, miten homma sitten eteni? Hän meni tietenkin kertomaan anopille, että olen ruvennut tivaan rahoja ihan liian aikaisin, ja ettei perhettä noin kohdella. Ja taas kerran pikkusiskosta tuli se enkeli ja meistä kylmät porvarihirviöt.
Siitä tuli niin klassinen tilanne, että varmaan jokainen suomalainen tunnistaa meillä se pikkusisko onnistui kääntämään kaiken edukseen ja me muut lähinnä pyöriteltiin päätä!




