Kun poikani oli noin seitsemänvuotias, meidän pieni perheemme lähti retkelle maaseudulle. Nautimme täysin siemauksin kesän lämmöstä, jäätelöstä ja rennosta keskustelusta. Kaikki muuttui kuitenkin, kun poikani avasi auton ikkunan ja heitti huolimattomasti jäätelön käärepaperin ulos. Pysähdyin saman tien tien laitaan ja tiesin, että minun oli puututtava asiaan heti.
Nousin rauhallisesti autosta, otin esille roskapussit, joita pidän aina mukanani, ja pyysin poikaani tulemaan ulos autosta. Selitin hänelle, että hänen ei tarvinnut etsiä vain omaa roskapaperiaan, vaan myös kerätä muidenkin jätteitä tien varrelta. Vaimoni yritti ensin puuttua tilanteeseen, mutta pyysin häntä istumaan autossa ja kuuntelemaan musiikkia sillä välin kun hoidan asian poikani kanssa. Tein pojalleni selväksi, että jäisimme paikalle siihen asti, kunnes hänen “rangaistuksensa” oli suoritettu ja vasta sitten keskustelisimme jatkosta tai hänen muista toiveistaan. Lupauksista herkuista ei enää ollut puhetta. Poikani suutahti ja alkoi itkeä, mutta pysyin päättäväisenä.
Päät jämäkkänä poikani ryhtyi keräämään roskia. Otin itsekin toisen pussin ja menin hänen kanssaan siivoamaan. Vietimme yhteensä alle puoli tuntia puhdistaen tienvierustaa kaikesta sinne jätetystä roskasta. Kun työ oli tehty, palasimme autoon ja käytin tilaisuutta hyväkseni selittääkseni pojalleni, kuinka tärkeää on huolehtia ympäristöstämme. Käytin esimerkkejä ja puhuin hänelle sanoilla, jotka hän varmasti ymmärsi.
Kun poikani kysyi, miksi minäkin keräsin roskia hänen kanssaan, myönsin, että olin isänä tehnyt virheen kasvatuksessa. Jos hän heitti roskat ikkunasta, en ollut onnistunut välittämään tärkeitä arvoja hänelle tarpeeksi hyvin ja näin ollen minun pitäisi kantaa vastuuta hänen kanssaan.
Aika kului, ja nyt poikani on jo kolmetoista. Perheeseemme on tullut lisää jäseniä, ja poikani opettaa nyt myös pikkusiskoilleen, miten siivotaan omat jäljet eivätkä roskat saa jäädä luontoon. Olen kiitollinen omalle isälleni, jonka elämänviisaus ohjaa yhä minua lasten kasvatuksessa. Hänen esimerkkinsä on ollut korvaamaton, kun haluan siirtää oikeat arvot omille lapsilleni.
