Alusta asti olen tuntenut, ettei vaimoni nuorempi veli, Topi, ole niitä ihmisiä, joiden kanssa tulisin toimeen. Nyt aavistukseni on osoittautunut oikeaksi, ja minun on vaikea saada vaimoani ymmärtämään, että hänen veljensä ei ole enää lapsi ja hänen tulisi ottaa vastuuta omista tekemisistään. Topi on jo 26-vuotias, ja nyt olisi korkea aika hänen kasvaa aikuiseksi ja itsenäistyä.
Heidän perheensä kohtasi suuren surun, kun vaimoni menetti isänsä 14-vuotiaana ja hänen veljensä Topi oli silloin vasta 11. Kolme vuotta myöhemmin heidän äitinsä menehtyi lento-onnettomuudessa, ja vaimoni joutui ottamaan huolehtiakseen pikkuveljestään. Hän lopetti opiskelut ja ryhtyi käytännössä perheen pääasialliseksi elättäjäksi näyttäen valtavaa vastuuntuntoa ja voimaa noinkin nuorena. Sitä vastoin Topi näyttää kehittyneen tilanteensa vanki, sillä hän tuntuu luottavan siihen, että hänen sisarensa ja nyt samalla minäkin hoidamme hänen ongelmansa hänen puolestaan, ilman omaa panosta.
Kun tapasin Topin ensimmäisen kerran, en voinut olla kiinnittämättä huomiota hänen käytökseensä. Hän vaikutti ylimieliseltä ja kiittämättömältähyödyntäen sisartaan ja minua, mutta antamatta meille samaa tukea takaisin. Hänen jatkuva läsnäolonsa elämässämme ja haluttomuutensa tarttua töihin alkavat rasittaa entistä enemmän. Topi on jo aikuinen mies, mutta ei näytä aidosti olevan kiinnostunut vakituisen työn hankkimisesta, ja hänen jatkuvat työpaikan vaihtonsa vain pahentavat asiaa.
Vaimoni puolustaa aina veljeään ja vakuuttaa minulle, että Topi hakee aktiivisesti töitä ja tilanne vielä paranee. Silti minun on vaikea olla näkemättä totuutta, ettei Topi tee vilpittömästi töitä parantaakseen omaa tilannettaan. Tämä kaikki aiheuttaa painetta perheellemme, sillä vaimoni huomio jakautuu jatkuvasti hänen veljensä ja oman poikamme välille, jota meidän pitäisi kasvattaa ja elättää.
En halua päättää avioliittoani tämän ongelman vuoksi, mutta jatkuva Topin aiheuttama taakka ja vastuuttomuus vaikuttavat negatiivisesti koko meidän perheeseemme. Toivon, että vaimoni ymmärtäisi, kuinka paljon tämä syö meidän arkeamme ja että hän löytäisi tavan ratkaista tämän tilanteen, jotta voisimme yhdessä rakentaa parempaa tulevaisuutta.
