Entinen vaimoni aikoi haastaa minut oikeuteen talon puolikkaasta, mutta hän ei arvannutkaan, että olin ennakoinut kaiken

Suhteeni entiseen puolisoihini päättyi istuntoihin oikeussalissa. En halua osoittaa sormella tai syyttää kumpaakaan, sillä vastuuta riittää molemmille osapuolille.
Totuus kuitenkin on, että toinen vaimoni, Sari Heinonen, löysi itselleen uuden miehen. Tämä oli varakas yrittäjä, joka muutti aikoinaan Helsinkiin ja perusti sittemmin pienen kahvilan Kallioon. Aluksi Sari yritti salailla suhdettaan tähän mieheen, mutta lopulta he eivät enää välittäneet piiloutua.
Eräänä päivänä Sari tuli luokseni ja ilmoitti suoraan, että aikoo hakea avioeroa. Hän uhkasi viedä puolet kodistamme. Hän kai uskoi, että hermostuisin ja huolestuisin, mutta asunto oli maksettu täysin omilla euroillani ja omalla työlläni. Sari oli ollut vuokralaisena siellä kaksi vuotta, mutta muuta yhteyttä hänellä ei ollut tällaiseen omaisuuteen. Nyt hänellä riitti pokkaa vaatia siitä osuutta.
Otin kaiken rauhallisesti. En edes yrittänyt saada häntä luopumaan oikeustaistelusta. Odotin vain, että hän häviäisi ja joutuisi maksamaan oikeudenkäyntikulut. Olin kokenut tämän aiemmin ensimmäisen vaimoni, Anneli Niemisen, kanssa. Siitä oikeudenkäynnistä tuli pitkä ja raskas, sillä emme osanneet sopia mistään, ja jokainen tapaamisemme oikeussalissa päättyi riitoihin.
Anneli kuitenkin saavutti haluamansa. Hän vei minut oikeuteen ja palkkasi hyvän lakimiehen. Lopulta hän sai puolet perinnöksi saamastani asunnosta, joka oli ollut isäni omaisuutta.
Toisen avioliittoni suhteen olin kuitenkin viisaampi. Kun tapasin Sarin, minulla oli jo asunto, jonka olin omin käsin remontoinut, mutta se oli kirjattu veljeni, Pekka Heinosen, nimiin. Luotin häneen täydellisesti. Kun tuli avioeron aika, mitään jaettavaa ei ollutkaan minun nimissäni. Ensimmäisen epäonnistuneen avioliiton jälkeen opin pitämään puoleni enkä sallinut, että minua käytettäisiin hyväksi.
Tämän kaiken jälkeen ymmärsin, kuinka tärkeää on oppia virheistään ja suojella itseään, mutta myöskin muistaa, että ahneus ja rehellisyyden puute kääntyvät lopulta omaksi tappioksi. Elämä opettaa, että luottamus ja avoimuus ovat onnellisen elämän kulmakiviä niitä kannattaa vaalia, vaikka joskus tulisikin pettymyksiä.