Tytär, odotanko sinua sunnuntaina?, kysyin tyttäreltäni. Tottakai, hän vastasi.
Muistan, kuinka odotin lapsiani ja valmistauduin heidän tuloonsa. Halusin tarjota heille jotain erityisen maukasta. Siivosin kodin perusteellisesti ja laitoin itsenikin siistiin kuntoon. Katoin pöydän valmiiksi ja kaikki oli järjestyksessä enää odotin vieraita. Mutta kukaan ei tullut sovittuun aikaan. Aloin huolestua, että jotain oli voinut sattua. Halusin antaa lapsilleni ison summan euroja tiesin, miten paljon he haaveilivat uudesta autosta.
Lopulta päätin soittaa tyttärelleni. Hän vastasi väsyneellä äänellä:
Äiti, olin kokonaan unohtanut, että meidän piti tulla. Eli vietin kaksi päivää valmistellen teidän tuloanne turhaan? Ja vieläpä tänään on syntymäpäiväni. Äiti, tullaan varmasti huomenna. Ollaan oltu tosi kiireisiä, enkä muistanut. Ei hätää.
Lopetin puhelun ja minulle tuli aivan mahdottoman paha mieli. Heitin pois kaiken, minkä olin valmistanut heitä varten. Sitten pakkasin laukkuni, otin rahat, jotka olin meinannut antaa lapsille ja lähdin lomalle Hankoon. Siitä lomasta tuli ihana. Eräänä päivänä puistossa minut pysäytti mies ja pyysi minut kahville. Hän oli nimeltään Paavo, entinen tuomari. Hänen kanssaan oli kevyt ja mielenkiintoista jutella hänellä oli paljon tarinoita kerrottavanaan, ja minä puolestani kerroin elämästäni.
Me rakastuimme toisiimme. Kun oli aika palata kotiin, Paavo pyysi minua muuttamaan yhteen hänen kanssaan. Minulla on asunto ja eläkettä tulee. Voidaan yhdessä käydä elokuvissa, nauttia elämästä, rentoutua, hän sanoi. En tiennyt, mitä vastaisin. Minulla kun on lapset ja lastenlapsetkin. Heillä on omat elämänsä kyllä he ehtivät kylään tulla, rauhoitteli Paavo.
Siinä hetkessä muistin tyttäreni toiminnan ja jotenkin päätin suostua.
Viikkoa myöhemmin palasin kotiin. Oveni ulkopuolelle oli ilmestynyt lappu, jossa pyydettiin apua kadonneen naisen etsintään. Nythän he etsivät sinua, niinhän?, Paavo kysyi. Täytyy olla tytär, vastasin. Eikö hän tiennyt, että olit lomalla? Ei, ei tiennyt.
Samassa tytär juoksi portaita ylös. Äiti! Missä oikein olet ollut? Ollaan etsitty sinua kaikkialta! Olin lomalla. Kyllä minullakin voi olla omat huoleni. Tässä on Paavo aiomme asua yhdessä. En ymmärrä. Älä murehdi, kaikki on kunnossa. Etkö toivo minullekin onnellisuutta? Toki toivon. Hyvä. Tule, annan sinulle muutaman tuliaisen lomalta.
Olisitko itse uskaltanut tehdä niin ison suunnanmuutoksen?
