Nainen puhui lempeästi toiselle naiselle mie muistellen, että hän oli yksin eikä hänellä ollut ketään apunaan. Hän kertoi tälle naiselle, että pieni eläke hupeni vuokraan ja lääkkeisiin, eikä ruokaan jäänyt tarpeeksi euroja. Eräs ystävä maksoi köyhän isoäidin ruokakassin.
Kerran, kauan sitten, lapsuuteni ystävä soitti minulle ja kysyi, onko meidän perheessä kaikki kunnossa. Se paljastui siksi, että ystäväni oli sattumalta nähnyt isoäitini kaupassa, vaikka tämä ei edes asunut lähellä kyseistä markettia.
Isoäitini, Aira, oli siihen aikaan vielä energinen ikäisekseen. Hän oli entinen matematiikan opettaja, eläkkeellä jo jonkin aikaa, mutta entiset oppilaat muistivat häntä vielä hyvin ja arvostivat. Tuossa kaupassa ei kuitenkaan ollut se vanha, reipas Aira, vaan surullinen, vanha nainen.
Isoäiti Aira kertoi ymmärtäväiselle naiselle, hiljaisella äänellä, että hän oli yksin ja kaipasi apua. Hän kuvaili, kuinka eläke hupeni vuokraan ja lääkkeisiin, eikä ruokaan jäänyt rahaa. Ystävä antoi ruokakassin tälle onnettomalle isoäidille.
Ystäväni tuli kaupan ovesta ulos vanhemman naisen kanssa ja meni tämän luo. Mutta vanhus sanoi heti palaa takaisin ja asteli tiehensä. Arvelin, että nyt oli tapahtunut jokin väärinkäsitys. Ystäväni isoäiti oli melko varakas han ja me autamme häntä aina. Mutta tässä olikin kyseessä nainen, joka osti vain ruokaa ei muuta.
Sinä iltana kävin isoäitini luona, muisto on jäänyt selvästi mieleeni. En halunnut kierrelle, joten kysyin suoraan. Isoäitini vastattua rehellisesti, en tiennyt miten suhtautua.
Olin vain testaamassa uutta strategiaa, jonka olin keksinyt. Kävelin mahdollisimman kauas kotoa, jotta tuttavat eivät tuntisi minua. Mutta siellä, yllätyksekseni, törmäsinkin parhaaseen ystävääni! Tästä tuli vahingossa sosiaalinen kokeeni. Tilastollisesti se onnistui kuudesti kymmenestä. Ja ne elintarvikkeet mitä sain ihmisiltä matkan varrella, vein niistä suurimman osan kirkolle, köyhiä avustaakseni joten toisaalta nämä ihmiset auttoivat köyhiä tätäkin kautta!
En ymmärtänyt, miksi tuollainen erikoinen harrastus viehätti vanhana. Jos kypsällä iällä kyllästyy, voisi hankkia koiran tai hamsterin. Voi sentään! Ystäväni vannotti, etten puhu tästä kenellekään.
