Mikko palaa kotiin Rovaniemellä myöhään iltapäivällä. Hän ihmettelee, kun huomaa, että hänen vaimoaan ei näy missään. Vaimon ja heidän yksivuotiaan poikansa poissaolo herättää Mikossa suuren huolen. Heti hän päättää selvittää tilanteen ja menee viereiseen asuntoon kysymään naapurilta, onko tämä nähnyt hänen vaimoaan. Yllätyksekseen juuri silloin naapuri, Sari, astuu ulos ovestaan pitäen sylissään Mikon pikkupoikaa.
Käy ilmi, että Mikon vaimo, Salla, oli jättänyt pojan Sarin hoiviin kiireellisen asian vuoksi.
Vaikka Mikko on tottunut hoitamaan vauvaa, hän ei voi olla miettimättä, mikä sai Sallen lähtemään niin äkillisesti. Hän tuntee kuitenkin kiitollisuutta siitä, että vaimo oli jättänyt hänelle ruoka-annoksen valmiiksi mikroon.
Ajan kuluessa puoli tuntia, tunti, pari, viisi Mikon huoli vain kasvaa. Hän yrittää toistuvasti soittaa Sallalle, mutta tämä ei vastaa. Tunnit vierivät, ja Mikon levottomuus kasvaa minuutti minuutilta. Lopulta hän saa pojan nukahtamaan, mutta istuu edelleen ja odottelee vaimoaan.
Kun ilta on jo pitkällä, Mikon puhelin vihdoin soi. Mikko vastaa nopeasti ja kyselee Sallalta huolestuneena, missä tämä on ja mitä on päivän mittaan tehnyt. Suureksi pettymyksekseen Salla välttelee suoria vastauksia. Lopulta tämä vain sanoo, ettei aio enää palata kotiin ja että jättää pojan Mikon hoitoon pysyvästi.
Tyrmistynyt ja järkyttynyt Mikko ei voi uskoa tilannetta todeksi. Hän puristaa puhelinta kädessään ja toivoo kaiken olevan vain paha unta. Nyt hänen on yksin otettava sekä isän että äidin rooli ja kasvatettava oma poikansa, vaikka pelko ja kaamea vastuu painavat mieltä.
Press «Like» and get the best posts on Facebook ↓
