Opetin anopille läksyn naistenpäivänä.
Kuule, Kaisa, tämä ei käy!
Jos äitisi jo nyt käyttäytyy tällä tavalla meidän perhe-elämän alussa, mitä tapahtuu, kun meillä on lapsia? Hänhän ei tule antamaan meille rauhaa, ei ulos meidän kodista lähde ollenkaan!
Hän ei anna meille ollenkaan omaa tilaa! Valtteri jo kiehui suuttumuksesta, kun Kaisa kertoi, että äiti jatkaa samaan malliin, astellen heidän kotiinsa tuosta noin vain.
No niin, jos Tarja ei tajua sanoista, niin huomenna soitan lukkosepän vaihtamaan uudet lukot! Valtteri ärisi.
Valtteri Onhan äitini minullekin tärkeä. Hän kuitenki ennen pitkää saa taas avaimen. Aiotko oikeasti vaihtaa lukkopesän joka kerta? Kyllähän hän loukkaantuu, jos huomaa lukkojen vaihtuneen. Ei tätä voi näin. Eikö olisi parempi jos asia hoituisi niin, että hän itse ymmärtäisi, ettei tämä käy? Kaisa pysäytti miehensä.
Kaisu, jos äitisi ei ymmärrä puhetta eikä edes minun väsynyttä huitomista, on pakko ryhtyä järeisiin toimenpiteisiin! Valtteri totesi vakavana.
Mitä sinä tarkoitat? Kaisa katsoi häntä suurin silmin.
Jos Tarjalla kerran on avain meidän kotiin, niin onko sinulla myös avain sun vanhempien asuntoon? Valtteri kysyi Kaisalta, joka yllättyi täysin.
Martti ja Tarja Virtanen olivat heränneet aikaisin lauantaina mennäkseen Oulun torille, missä järjestettiin naistenpäivän kunniaksi iso markkinatapahtuma. Täällä sai ostaa paikallisten tuottajien hyllytuotteita muutaman euron halvemmalla kuin marketista.
Siksi eläkeläiset eivät kainostelleet herätä jo seitsemältä hakeakseen kananmunat puoli euroa halvemmalla kuin kaupassa.
Hyvä reissu, isä. Saimme naudanlihaa ja katso noita kirjolohia vielä säkillisessäkin uivat! Paistan toisen tänään, toinen viedään Kaisalle. Kuvittelepa sitä Valtteria, kun elävä Taimo alkaa pyöriä hänen keittiöhanskassaan! Tarja nauraa ja kuvittelee vävynsä ilmettä yllätyslahjan saadessaan.
Äläs nyt, äiti Jätä nyt nuoret elämään! He eivät enää ole lapsia, haluavat elää omaa elämäänsä ilman sinun tiedustelukierroksiasi ovat jo kolmenkympin paremmalla puolella! Pitääkö sinun joka paikkaan tunkea ja tutkia, minne vävy sukkansa viskasi? Martti yrittää toppuutella.
Odota! Tarja pysäyttää ajatuksenjuoksun. Jättikö sinä, Martti, suihkun päälle? Kuuntele Kuuluu vettä! Tuumasta toimeen, Tarja astuu kylpyhuoneeseen ja sieltä syöksyy heti säikähtäen ulos.
Voi hyvänen aika! Siellä on joku alasti meidän kylppärissä!
Kuka ihme siellä voisi olla? Oletko varma? Martti empien raottaa ovea.
Valtteri! Meidän vävy! Mitä hän tekee meidän asunnossa?
Totta kai: täällä meidän hanasta tulee ruostevettä ja tulin työvuoron jälkeen hikisenä en halua mennä omaan sänkyyn likaisena. Kävin siis teidän suihkussa! tähän mennessä pyyhkeeseensä kietoutunut Valtteri kävelee kylppäristä olohuoneeseen kuin olisi omassa kotonaan.
Mutta Tarja, näin naistenpäivän aattona halusin antaa sinulle pienen huomautuksen. Ei ole kiva, että kuivaat isoja pöksyjäsi ja liivejäsi joka paikassa. Jospa ne olisivat nuoren naisen pitsialusvaatteita, niitä voisi jopa ihailla, mutta nämä Voisitpa Marttiakin joskus sääliä! Valtteri ohittaa keittiössä, avaa kahvikoneen ja alkaa valmistaa espressoa.
Miten sinä kehtaat? Tämä on minun kotini, kuivaan missä haluan! Tarja ärisee.
Kyllä, Tarja hyvä. Me Kaisan kanssa juuri lahjoitimme sinulle uuden kahvikoneen puoli vuotta sitten katso nyt sen kuntoa! Saisitpa edes kerran viikossa pestä sen sisukset, näyttäisi siistimmältä kuin possujen sikalassa! Valtteri luennoi anopilleen.
Älä nyt, Valtteri, mene liiallisuuksiin Martti yrittää puolustaa vaimoaan.
Miten niin liikaa, Martti? Katsokaa keittiönne kaaosa. Joka paikka täynnä rojua! Koko huusholli muistuttaa hylättyä varastoa.
Hyvä olisi, Tarja, jos joutuisit vuodeksi armeijaan siellä oppisit järjestystä ja kuria! Valtteri kulkee päättäväisesti ympäri asuntoa ja luettelee kaikki virheet.
Jopa jääkaappiin katsoin: smetana ja majoneesi menneet vanhaksi, juustosta tullut kivikovaa kun se unohtunut ilman pakkausta! Valtteri heitti vanhat elintarvikkeet roskikseen.
Ja vielä lautasella vanhaa kaurapuuroa vaikea pestä, mutta etkö ajattele tiskikonetta sentään luuletko että tekniikka hoitaa kaiken? hän oli jo kurkkaamassa tiskikoneeseen, kun Tarja asettui sen eteen, tiellä rintansa leveydellä.
Nyt riittää! Ulos minun kodistani! Tai soitan poliisit ja ilmoitan sinusta kotirauhan rikkojana! Etkä ajattele yhtään, että olet minun vävyni, Valtteri! Vietän sinut putkaan vaikka millä tuulella! Tämä on minun taloni, minun keittiöni, minun kylpyhuoneeni ja minun pikkuhousuni! Ei sinulla ole oikeutta käyttäytyä tällä tavalla! Tarja huusi niin, että ikkunat tärisivät.
Martti kuunteli vaimonsa raivoamista hymyssään hän tajusi jo mistä oli kyse, mutta Tarja ei vielä pysähtynyt miettimään.
Näetkö nyt, Tarja, tässä se pointti! Valtteri hymyili anopilleen.
Kaikki sanat, jotka paiskasit minulle, ole hyvä ja ajattele itsellesi näin olet tunkeutunut meille Kaisan kanssa ilman lupaa ja tarkastanut kaiken kuin poliisi!
Ja poliisista puheen ollen: jos vielä kerran tulet kylään ilman ilmoitusta, laitan kyllä oman ilmoitukseni vireille. Mutta toivon, ettei tähän enää tarvitse mennä! Valtteri veti päälleen farkut ja villapaidan sekä laittoi kengät jalkaansa.
Hyvät anoppi ja appi, onnea menneestä ja tulevasta juhlasta! Jätin keittiön pöydälle, Martti, sinun lempikonjakkiasi, ja sinulle, Tarja, pullon hyvää valkoviiniä ja tuoksun, jonka Kaisa valitsi kuulemma sinun suosikkisi! Valtteri hymyili pehmeästi ja sulki oven heidän taakseen.
Tarja hermostuneena korkkasi konjakkipullon, kaatoi itselleen ryypyn, joi sen hiljaa ja hörppäsi perään kahvin, jonka vävy oli valmistanut kahvikoneen siistittyään.
No maailma sentään, Tarja, oletpa saanut ovelan diplomaattivävyn. Niin taitavasti ohjasi kaiken pahakin pilleri nielty, eikä jäänyt paha jälkimaku! Martti katseli kallista konjakkia, lahjaviiniä ja hienoa tuoksua.
No niin, rouva, hyvää naistenpäivää! Vävy taisi ehtiä onnitella ensimmäisenä ja vielä koko ohjelman kanssa: sait näytelmän, konjakkia, tuoksua, vielä kun laittaa päälle juhlatamineet ja lähtee teatteriin Miehesikin pitää huolen yllätyksistä! Martti virnisti ja vilautti vaimolleen kaksi lippua Q-teatterin Konnankoukkuihin.
Sen jälkeen Tarja ei enää koskaan tullut Kaisan ja Valtterin luo etukäteen soittamatta. Mutta katkeraksi ei jäänyt hän arvosti nuoren vävyn kekseliäisyyttä.
Rajat oli nyt vedetty kukaan ei ollut loukkaantunut, ja Valtteri saattoi nukkua rauhassa työvuoron jälkeen, miettimättä, että Tarja pengoaa sukkiaan hänen vaatekaapistaan.
