Sari sammutti tietokoneensa ja oli jo lähdössä työpaikalta, kun Anni, sihteeri, koputti oveen.
Sari Lehtinen, täällä olisi nuori nainen, haluaa keskustella kanssanne henkilökohtaisesta asiasta.
Anna hänen tulla, päästän hänet sisään.
Huoneeseen asteli lyhyt, kiharatukkainen nainen, yllä lyhyt hame.
Hei. Nimeni on Meeri. Haluaisin tehdä teille tarjouksen.
Hei, Meeri. Millainen tarjous tämä on? Emme kai tunne toisiamme?
Teidän kanssanne en, mutta miehenne, Juho, tunnen hyvin. Tässä.
Meeri ojensi paperin pöydälle. Sari otti sen ja silmäili tekstiä.
“Meeri Korhonen, raskaus 56 viikkoa”
Mikä ihme tämä on? En ymmärrä… Miksi näytät minulle tätä?
Eipä tuossa paljon ymmärrettävää ole. Olen raskaana miehellenne.
Sari katsoi Meerin yllättyneenä. Mitä tässä nyt tapahtuu?
Mitä haluat minulta? Onnitteluita?
En suinkaan. Haluan rahaa. Jos miehesi on sinulle tärkeä…
Mistä oikein haluat rahaa?
Teen abortin ja katoan Juhon elämästä lopullisesti. Hän ei vielä tiedä raskaudesta, tulin ensin sinun luo. Jos kieltäydyt, hän lähtee minun mukaan tiedän, ettet voi saada lapsia. Olen perillä asioistanne. Mitä sanot?
Sarin ajatukset pyörivät sekavana. Hän yritti kerätä itseään.
Paljonko haluat tästä salaisuudesta?
Vain 30 000 euroa. Se on teille pieni summa. Saat pitää miehesi, viettää vanhuspäivät yhdessä…
Aikamoinen kunnianosoitus! Kiitos tarjouksesta! Jätä minulle puhelinnumerosi, mietin asiaa ja otan yhteyttä.
Mieti nopeasti, aika juoksee, jos aiot saada abortin järjestettyä…
Meeri kirjoitti numeronsa lapulle ja poistui huoneesta rauhallisin askelin.
Sihteeri Anni ilmestyi ovella.
Lähdettekö jo kotiin, rouva Lehtinen? Huoltomies odottaa
Sari taittoi paperin pieneen kokoon ja pisti laukkuun.
Lähden nyt. Huomiseen, Anni.
Sari lähti toimistolta ja istahti autonsa rattiin. Mitä oikein tapahtui? Kuka tuo Meeri oli? Oliko Juho todella pettänyt häntä?
Kotona Sari tutki vielä kerran lappua. Pian Juho tulisi kotiin…
Kulta, minä tulin! Mikä täällä tuoksuu niin hyvältä?
Tule keittiöön niin näet
Juho hieroi käsiään tyytyväisenä ja astui keittiöön. Sari istui nojatuolissa, jalka toisen päällä, tuijotti tätä tiukasti.
Mitä tuijotat noin pelottavasti?
Juho, kuka on Meeri Korhonen?
Yksi niistä firman työntekijöistä, joiden kanssa olen tehnyt töitä. Miksi kysyt?
Siksi, että hän väittää olevansa raskaana sinulle Tässä, lue itse.
Juho nappasi paperin ja vilkuili sitä hämmentyneenä.
Ei voi olla totta En ole ollut hänen kanssaan. Miten tämä on mahdollista?
Sitä minäkin ihmettelen. Hän pyytää minulta 30 000 euroa aborttia vastaan. Muutoin sinä jätät minut ja menet hänen mukaansa, näin hän sanoi.
En ymmärrä Mistä hän keksi tuollaisia? Sari, vannon, etten tiedä tai ymmärrä mitään Täyttä hölynpölyä.
Siltä minustakin tuntuu. En sano, että olisit täydellinen pyhimys Mutta tunnen ihmisiä tuo nainen valehtelee. Haluaa vain rahaa.
Voimme tehdä kaikki testit mitä tarvitset. Minulla ei ole mitään pelättävää, usko pois. Minulla ei ole ollut ketään muuta kuin sinä.
Selvä, ymmärretty. Mennään syömään.
Seuraavana päivänä Sari soitti lapussa olevaan numeroon ja pyysi Meerin toimistolle. Meeri saapui hetkessä.
Kuule, Meeri. Juho ei voi olla tämän lapsen isä. Uskon häntä. Et saanut rahojasi. Voit siis vapaasti tehdä abortin.
Olettepa te naiivin luottavainen. Oletteko koskaan katsoneet peiliin? Olette jo neljäkymppinen vaikka hyvinnostatte, on aina nuorempia ja kauniimpia.
Onko muuta sanottavaa?
On. Voitte ostaa tämän lapsen. Saatte tehdä kaikki testit isä on Juho, olen aivan varma.
Väität ettei mitään ollut sinun ja Juhon välillä? Miten tämä muka voi olla totta?
Kerron suoraan. Puolitoista kuukautta sitten oli työpaikan juhlat, siellä tutustuin Juhoon. Yhteinen tuttumme kertoi, että Juho on naimisissa rikkaan naisen kanssa, joka ei voi saada lapsia, ei edes sijaissynnyttäjän avulla. Siispä lapsi olisi arvokas.
Yritin vietellä Juhoa ei kiinnostanut. Yleensä miehet syöksyvät syliini välittömästi, mutta hän ei reagoinut. Silloin päätin toisin. Siskoni on farmaseutti, antoi minulle jauheen. Sekoittaa ihmisen pään hetkellisesti.
Sekoitan jauhetta Juhon juomaan, johdan hänet luokseni kotiin hän oli kuin unessa, ei tiennyt mitä teki. Sattui sopivasti ovulaationi. Tuloksena olen nyt raskaana. Juholle kaikki on musta aukko. Tässä on muuten videokin todistamassa.
Meeri laski puhelimen pöydälle ja näytti videon, jossa Juho makasi sängyllä, kasvot pois päältä, eikä noteerannut kuvausta.
Abortin teen koska vain, terveyteni on rautaa. Mutta rakastan rahaa, etenkin helppoa. Ette varmasti halua tehdä rikosilmoitusta, asemanne on niin korkea. Luulin teidän hyväksyvän tarjoukseni, mutta ei. Voin synnyttää ja antaa lapsen teille. Lupaan käydä lääkärissä, syödä hyvin, kaikki kunnossa. 30 000 euroa ja lapsi on teidän.
Sarilla meni hetki toipua. Voiko tällaista tapahtua?
Meeri, sinä kuulut vankilaan. Olet huijari.
Kaikki keinot on sallittu, kun on iso velka. Sain sokerisetukkaan, ja hän kuoli yllättäen.
Pysytään rauhallisena, Sari… Ajattele asiaa. Soitan kolmen päivän päästä.
Meeri poistui. Sari joi vettä ja yritti saada päätä selväksi.
Illalla hän kertoi kaiken Juholle.
Minua käytettiin hyväksi. Mä haastan sen oikeuteen…
Juho, maailmassa on kaikenlaista. Mietitään toisinpäin: tutkin netistä, että raskauden viikon jälkeen voidaan äidin verestä jo saada DNA-testi. Katsotaan ensin, oletko todella isä. Sitten mietitään.
Olemme molemmat toivoneet omaa lasta mutta ei ole onnistunut. Emme halua adoptoida. Mutta nyt, jos isyys vahvistuu, saisimme sinun biologisen lapsesi. Eikö tämä voisikin olla avun lahja meille? Ehkä Jumala auttaa meitä kummallisella tavalla.
Älähän nyt pitäisikö minun oikein kiittää tuota naista… Annetaan hänen tehdä abortti ja mennään eteenpäin! Ei makseta siitä!
Juho marssi vihaisena pois.
Sari uppoutui muistoihin…
He olivat Juhon kanssa samaa vuosikurssia yliopistossa. Rakkautta ensi silmäyksellä. Menivät naimisiin ja asuivat vuokrakaksiossa. Sarin setä auttoi perustamaan Sarin ensimmäisen yrityksen, antoi pääomalainan. Kun bisnekset alkoivat luistaa, Sari maksoi setänsä takaisin korkojen kera. Juho perusti oman liikkeen, Sari pyöritti firmaa. Elämä sujui vain lasta odotettiin, turhaan.
Eräänä iltana, kävellessään kotiin ravintolasta, humalainen nuorisojoukko hyökkäsi heidän kimppuunsa. Yksi miehistä kävi Juhon kimppuun teräaseella Sari riensi väliin ja sai iskun vatsaansa.
Hänen henkeään pelastettiin useita päiviä sairaalassa. Lopulta pelastui, mutta menetti kaiken mahdollisuuden saada lapsia kohtu ja munasarjat poistettiin. Sari putosi synkkyyteen. Äitiys jäi iäksi haaveeksi…
Juho piti Saria pystyssä, tuki ja lohdutti, vaikka tunsi syyllisyyttä. Olisipa saanut iskun itse…
Sari kävi joskus kirkossa, laittoi kynttilän ja rukoili läheistensä puolesta. Usein antoi almua ovenpielessä istuvalle vanhukselle.
Kiitos, kultaseni. Murhe painaa sydäntäsi, älä sure, vanha nainen sanoi kerran.
Kyllä mummo, hyvin menee, mutta lasta en saa koskaan… Sen kanssa on vaikea elää…
Minä ymmärrän, jäi itsellekin lapset saamatta… Mutta usko nyt, teille tulee vielä lapsi! Ja vielä hyvin erikoisella tavalla…
Sari hymähti ja käveli pois. Mitä näistä vanhuksista ikinä tietää?
Hän keskittyi uraan. Avioliitto Juhon kanssa vain vahvistui vuosien myötä. Ja sitten tällaista…
Sari suostutteli Juhon DNA-testiin. Meeri ja Sari kävivät verikokeessa, kun raskaus oli yhdeksännellä viikolla. Tulos: Juho oli biologinen isä.
No, myönnättehän nyt olevani rehellinen? Oletteko valmiit maksamaan lapsesta? Meeri virnisti.
Tässä on minun vastaukseni. Jos olisi pitänyt ostaa kantaja lapsellesi, se olisi ollut paljon edullisempaa eikä oltaisi kuitenkaan tehty niin. Mutta tilanteen ollessa näin, otamme lapsen. Maksetaan 15 000 euroa. Sinä saat rahasi, me lapsen. Tehdään kaikki laillisesti sopimuksella.
Sanoin 30 000! Mitä tämä tinkiminen on?
Nyt on meidän ehdot etkö suostu, et saa senttiäkään. Kiitä, ettemme tehneet rikosilmoitusta. Me olemme liiankin hyväntahtoisia
***
Juho, sovin asiasta. Saadaan vauva.
Sari, miksi oikein… Ja rahatkin vielä menevät…
Ehkä kohtalo antoi meille tilaisuuden pitää käyttää se.
Meeri kävi lääkärillä koko raskauden ajan, kuten oli luvannut, ja synnytti virkeän pojan. Hän luopui lapsesta, Juho haki pojan, kaikki paperit hoidettiin asianmukaisesti. Meeri lähti pois rahojensa kanssa, eikä häntä enää nähty. Kaikille tuttuina sanottiin, että lapsi syntyi sijaissynnyttäjältä.
Kiitos, että synnytit mieheni lapsen, Sari sanoi Meerille viimeisen kerran.
Poika, Aaro, muutti Sari ja Juhon kotiin.
Katso nyt, Juho, kuinka paljon poika muistuttaa sinua
Ai jaa? Mä en ymmärrä lapsista mitään Mutta ehkä, komea on kuin isänsä!
Muistatko, kun kerroin siitä vanhasta naisesta kirkon portailla? Hän ennusti tämän! Lapsi tuli meille todellakin hyvin ihmeellisellä tavalla…
Juho ja Sari katselivat lastaan yhteistyön ja onnen täyttämänä. Tulevaisuus oli auki mutta nyt he olivat onnellisia.
Maailma antaa lahjoja joskus oudoilla tavoilla
***
Muutamia kuukausia myöhemmin Sari näki uutisissa: Meeri oli löytynyt menehtyneenä asunnostaan. Poliisi tutkii tapausta. Elämä vei Meerin väärälle tielleSari sulki television ja nosti pojan syliinsä. Aaro painoi nenän kasvojaan vasten ja kikatti. He olivat nyt perhe, menneisyyden synkät varjot eivät enää voineet heitä tavoittaa.
Illalla Sari kulki hiljaa kohti makuuhuonetta, pysähtyi hetkeksi peilin eteen. Hän katsoi silmiään ja näki niissä uuden rauhan: lempeässä iltayössä ei ollut enää kysymyksiä, vain kiitollisuutta. Hän kumartui lapsen kehdon puoleen, silitti pehmeää otsaa ja kuiskasi:
Sinä olet meidän ihmeemme.
Juho tuli ovenrakoon, hymyili ujosti. Sari ojensi kätensä tätä kohti, ja mies tarttui siihen. He katsoivat toisiaan, eikä sanoja tarvittu. He tiesivät selvinneensä yhdessä.
Ulkona tuuli puhalsi puistoa vasten, kevät oli tulossa. Sarin sydän oli kevyt, täynnä toivoa. Hän mietti hetken vanhaa naista kirkon portailla ja toivoi, että tämä jossain näkisi, kuinka ennustus oli toteutunut eri tavalla kuin kukaan olisi osannut odottaa, mutta juuri oikealla tavalla.
Pieni Aaro liikahti unissaan ja tarttui Sarin sormeen. Sari katsahti Juhon silmiin, ja molemmat ymmärsivät: elämä oli antanut heille lahjan, jonka arvoa ei mitattu rahassa eikä verisiteissä, vaan rakkaudessa.
Hiljaisuuden keskeltä kirkonkello kumahti jostain kadun takaa, kuin muistutuksena siitä, että he olivat nyt kokonaisia.
He hymyilivät toisilleen ja pimeyden jälkeen koitti uuden elämän aamu.
