Kaksi vuotta sitten, Ainon mummo kuoli ja jätti hänelle talon pienessä suomalaisessa kylässä, ison puutarhan ja kasvimaa mukana. Aino muistaa lämmöllä lapsuuden leikit siellä miten hän auttoi mummoa perkaamaan herneitä ja haravoimaan pihaa. Joka viikonloppu Aino, hänen perheensä ja anoppi ajoivat paikalle nauttimaan raikkaasta ilmasta ja puutarhan tuoreista marjoista. Anopin kanssa välit olivat mutkattomat, kuin sokeritonta pullaa mitään draamaa ei ollut, vaikka kuuleehan noita tarinoita.
Syksyn sato oli tulossa kovaa vauhtia, ja Aino oli jo ostanut hillopurkit, etikkapullot ja sokerit valmiiksi. Hän haaveili isoista purnukoista hilloa, mehua ja suolakurkkuja. Mutta, voi elämä, kun hän saapui mökille, hän jäi seisomaan pihatielle kuin puulla päähän lyöty: mustaherukat, punaherukat ja vadelmat oli kuin pyyhitty olemattomiin. Naapurit supattelivat, että paikalliset pojat olivat käyneet napsimassa marjoja, mutta Aino epäili eihän siinä olisi päivä riittänyt niillä pojanklopeilla.
Yllättäen hänen täti naapurista tuli juosten ja huikkasi, että Ainon anoppi oli eilen käynyt ja lähtenyt kotiin kaksi jättimäistä ämpäriä täynnä metsämarjoja mukanaan. Ainon ilme oli näkemisen arvoinen: suututti ja ihmetytti samaan aikaan.
Niinpä hän marssi suoraa päätä anopin luo ja vaati selitystä. Anoppi selitti rauhallisesti, että marjat oli “lainattu”, koska lastenlapset tarvitsevat vitamiineja ja torilta marjojen ostaminen Helsingissä maksaa enemmän kuin uusi takapiha. Aino oli raivona eihän tässä pärjää talvea, jos kaikki pitää kaupasta ostaa!
Kotona Aino kertoi tapauksesta miehelleen, jonka silmät menivät lautasen kokoisiksi. Kyllähän se oli yllätys pojallekin. Tässä vaiheessa Aino päätti laittaa peliin suomalaisen ongelmanratkaisun: hän nappasi mökin avaimet anopilta. Siitä eteenpäin anoppi pääsi mökille vain heidän kanssaan ettei vaan mansikat enää katoa tuosta vain.
Ja siitä lähtien Ainon hillot olivat turvassa ainakin melkein, mutta kyllähän suomalainen tietää, että mökilläkin pitää välillä varoa, ettei naapurin Martta vie raparperinvarret parempiin suihin.
